Saatat jo tietää, että keskushermosto (CNS) on yksi elimistön kriittisimmistä osista. Se lähettää ja vastaanottaa viestejä aivojen ja koko muun kehon välillä hermosolujen eli neuronien avulla, jotka kuljettavat näitä viestejä.
Mikä on keskushermosto?
Keskushermoston avulla voit ajatella, tuntea ja liikkua. Se on vastuussa kaikesta hengityksestäsi ja sydämen sykkeestäsi tunto- ja makuaistiisi. Se koordinoi liikkeitäsi ja toimintojasi ja auttaa sinua reagoimaan ympäristöön. Arjen eläminen ilman tervettä keskushermostoa olisi hyvin vaikeaa.
Keskushermosto vs. ääreishermosto
Keskushermosto koostuu aivoista ja selkäytimestä, kun taas ääreishermosto (PNS) koostuu kaikista hermoista, jotka haarautuvat aivoista ja selkäytimestä muualle kehoosi. Yhdessä nämä kaksi järjestelmää muodostavat niin sanotun hermostosi.
Keskushermosto vastaa tiedon käsittelystä ja kehon toimintojen koordinoinnista. Se tekee tämän lähettämällä ja vastaanottamalla signaaleja ääreishermostosta. Ääreishermosto puolestaan välittää viestejä edestakaisin keskushermoston ja muun kehosi välillä. Se on yksi kiehtovista yhteistoiminnoista, joita kehossasi tapahtuu joka sekunti, jopa silloin kun nukut.
Aivot ja selkäydin
Aivot ja selkäydin ovat keskushermoston osia. Ajattele aivoja kaikkien kehon toimintojen päämajana - ne lähettävät käskyjä muuhun kehoon selkäytimen kautta. Aivoissa on neljä suurta osaa: aivot, välikarsina, pikkuaivot ja aivorunko, joista kukin jakautuu eri toiminnoista vastaaviin alueisiin.
Toisella puolella on selkäydin. Selkäydin on pitkä, ohut hermoputki, joka ulottuu aivoista alaspäin alaselkään, selkärangan nikamien turvallisesti suojaamana. Aivoista haarautuvat myös kallohermot, jotka yhdistävät ne silmiin, korviin, nenään ja muihin pään osiin.
Kaksi aivopuoliskoa
Ihmisen aivot jakautuvat kahteen puolikkaaseen, joita kutsutaan aivopuoliskoiksi. Aivopuoliskot yhdistää hermosäikeiden kimppu, jota kutsutaan aivokurkiaiseksi (corpus callosum). Kumpikin aivopuolisko vastaanottaa aistitietoa kehon vastakkaiselta puolelta ja välittää motorista tietoa toiselle puolelle kehoa.
Kummallakin aivopuoliskolla on eri toimintoihin erikoistuneita alueita. Esimerkiksi kieltä ja sisäisiä ajatteluprosesseja ohjaa enemmän vasen aivopuolisko, kun taas tunne-elämän ja ei-verbaalisia prosesseja oikeanpuoleinen aivopuolisko. Vasemman ja oikean aivopuoliskon eroja liioitellaan usein populaarimediassa, mutta yleensä käytämme aivojemme molempia puolia yhtä paljon.
Aivot
Isoaivot ovat aivojen hallitseva osa, ja ne vastaavat tietoisuudesta, liikkeistä ja monimutkaisemmista kognitiivisista prosesseista, kuten päättelystä ja päätöksenteosta.
Aivokuori on aivojen uloin ja merkittävin osa. Se koostuu neljästä lohkosta, joilla on omat tehtävänsä:
Otsalohko: ongelmanratkaisu ja arvostelukyky, ilmaiseva kieli, persoonallisuus ja hienomotoriikka.
Parietaalilohko: somatosensorisen tiedon, kuten kosketuksen, lämpötilan ja kehon asennon käsittely.
Takaraivolohko: visuaalinen prosessointi, aivojen keskus.
Ohimolohko: kuulonkäsittely ja kielen ymmärtäminen.
Aivoissa on myös muita tärkeitä rakenteita, kuten hippokampus (oppiminen ja muistin muodostuminen), amygdala (tunteiden käsittely) ja basaaligangliot (liikkeiden säätely ja käyttäytymisen ehdollistaminen).
Välikarsina
Diencephalon sijaitsee syvällä aivojen sisällä ja sisältää talamuksen ja hypotalamuksen. Talamus on tärkein aisti- ja liiketiedon välityskeskus aivoihin ja aivoista ulos. Se auttaa myös säätelemään unta ja tietoisuutta. Hypotalamus vastaa homeostaasin ylläpitämisestä ja pitää esimerkiksi sykkeen, ruumiinlämmön ja hormonien määrän normaalilla tasolla.
Pikkuaivot
Pikkuaivot sijaitsevat aivojen alla, ja ne säätelevät tasapainoa ja ryhtiä. Se ei voi käynnistää lihassupistuksia, mutta varmistaa, että tahdonalaiset liikkeet ovat sujuvia ja koordinoituja.
Aivorunko
Aivorunko yhdistää aivot selkäytimeen, ja siinä on kolme osaa. Pitkittäisydin on suoraan kiinni selkäytimessä. Se ohjaa automaattisia toimintoja, kuten hengitystä ja verenpainetta, sekä refleksiivisiä toimintoja, kuten yskimistä, nielemistä ja oksentelua. Pons on aivorungon keskimmäinen segmentti, ja se vaikuttaa tasapainoon ja ryhtiin. Keskiaivot sijaitsevat aivan aivojen alapuolella, ja ne ohjaavat silmien liikkeitä.
Mikä on hermosto FAQ
Mikä on keskushermoston ensisijainen tehtävä?
Keskushermosto vastaa tiedon käsittelystä ja kehon toimintojen koordinoinnista. Se tekee tämän lähettämällä ja vastaanottamalla signaaleja ääreishermostosta.
Mitkä ovat keskushermoston seitsemän pääosaa?
Keskushermoston seitsemän pääosaa ovat aivot, selkäydin, aivot, pikkuaivot, pitkittäinen ydinjatke, pons ja talamus.
Mikä voi aiheuttaa vaurioita keskushermostoon?
Joitakin yleisiä keskushermostoa koskevia sairauksia ovat Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti ja multippeliskleroosi. Akuutteja tapahtumia, jotka voivat vaikuttaa keskushermostoon, ovat muun muassa aivohalvaukset ja traumaattiset aivo- tai selkärankavammat. Keskushermoston terveys heikkenee luonnollisesti iän myötä, mutta sitä voivat pahentaa elämäntapatekijät, kuten stressi, huono ruokavalio, tupakointi, univaje ja liikunnan puute.
Miten voin suojella keskushermostoani?
Voit tehdä monia asioita suojellaksesi keskushermostoa vaurioilta. Joitakin vinkkejä ovat: terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, tupakoinnin ja liiallisen alkoholinkäytön välttäminen, riittävä uni ja stressin tehokas hallinta.
- Stressi: Krooninen stressi johtaa kohonneisiin kortisolitasoihin, ääreis- ja keskushermoston tulehduksiin ja keskushermostoa suojaavien immuunisolujen, mikroglian, toimintahäiriöihin - kaikki nämä vaikuttavat kognitiiviseen heikentymiseen ja dementiaan.
- Uni: Huono ja vähentynyt uni on yhteydessä kognitiiviseen heikentymiseen ja neuroinflammaatioon. Jo yksi yö univaje voi lisätä merkittävästi aivoissa Aβ-plakkeiksi kutsuttuja aineita, jotka lisäävät tulehdusta ja edistävät Alzheimerin taudin kehittymistä.
- Liikunta: Säännöllinen liikunta voi ehkäistä kognitiivista heikkenemistä ikääntymisen myötä, ja se korreloi 45 prosentin vähennykseen Alzheimerin taudin kehittymisen riskissä. Tavoitteena tulisi olla 30 minuuttia kohtalaisen intensiivistä aerobista liikuntaa viitenä päivänä viikossa tai 20 minuuttia voimakasta aerobista liikuntaa kolmena päivänä viikossa.
- Ruokavalio ja suolistoterveys: Välimeren ruokavalio hidastaa kognitiivista heikkenemistä normaalin ikääntymisen aikana ja edistää tervettä suolistomikrobistoa, mikä vähentää tulehdusta keskushermostossa. Suolistoterveyttä voi suojella myös varmistamalla omega-kolmosrasvahappojen, sinkin, raudan sekä D-, A- ja E-vitamiinien riittävän saannin.
Mitä tapahtuu, jos keskushermosto vaurioituu?
Jos keskushermosto vaurioituu, se voi aiheuttaa monia oireita. Joitakin yleisiä ongelmia ovat liikkumis-, tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt, muisti-, ajattelu- ja käyttäytymisongelmat sekä tunto- ja kosketusongelmat.
Miten keskushermostoa parannetaan?
Tähän kysymykseen ei ole olemassa yhtä ainoaa vastausta. Paras tapa parantaa keskushermostoa riippuu vaurioita aiheuttavasta ongelmasta. Joitakin yleisiä vinkkejä keskushermoston parantamiseen ovat kuitenkin seuraavat: terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, tupakoinnin ja liiallisen alkoholinkäytön välttäminen, riittävä uni ja stressin tehokas hallinta.
- Liikunta: Säännöllinen aerobinen liikunta parantaa kognitiivisia toimintoja, vähentää neuroinflammaatiota ja aiheuttaa positiivisia anatomisia ja fysiologisia muutoksia aivoissa henkilöillä, joilla on lievää ikääntymisen aiheuttamaa kognitiivista heikkenemistä ja jopa varhaisvaiheen Alzheimerin tautia.
- Ruokavalio ja suoliston terveys: Terveellinen ruokavalio tukee liikunnan parantavia hyötyjä. Probiootit ja ulosteen aineensiirrot palauttavat normaalin mikroglian toiminnan ja vähentävät Aβ-plakkien määrää Alzheimerin taudin hiirimalleissa. D-vitamiinilisä voi parantaa kognitiivisia toimintoja Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla.
Lähteet
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK442010/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK542179/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK537247/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3897366/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK538167/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7234821/
