Hormonijärjestelmä on rauhasten järjestelmä, joka tuottaa ja vapauttaa hormoneja verenkiertoon. Nämä hormonit ohjaavat monia elintärkeitä toimintoja elimistössä, kuten kasvua, aineenvaihduntaa ja lisääntymistä.
Hormonijärjestelmä on hyvin monimutkainen, ja tutkijat oppivat edelleen paljon siitä, miten se toimii. Tiedämme kuitenkin, että verenkiertojärjestelmä on välttämätön hormonien toimittamisessa kohdekudoksiinsa.
Hormonijärjestelmään kuuluu monia eri rauhasia. Näitä ovat aivolisäke, kilpirauhanen, lisämunuaiset ja haima. Kukin rauhanen tuottaa tiettyjä hormoneja, jotka auttavat säätelemään erilaisia kehon toimintoja. Esimerkiksi aivolisäke tuottaa kasvuhormonia, jonka avulla keho kasvaa ja kehittyy. Kilpirauhanen tuottaa tyroksiinia, joka auttaa säätelemään aineenvaihduntaa. Lisämunuainen tuottaa adrenaliinia, joka auttaa mobilisoimaan elimistön voimavarat stressin aikana.
Kehossa on monia erilaisia rauhasia, joilla kullakin on tietty tehtävä. Hormonirauhaset tuottavat hormoneja, jotka ovat kemiallisia aineita, jotka säätelevät kehon kasvua, aineenvaihduntaa ja lisääntymistä.
Aivolisäke sijaitsee aivojen tyvessä; tämä rauhanen tuottaa kasvuhormonia, joka säätelee kehon kasvua. Aivolisäke tuottaa myös muita hormoneja, kuten adrenokortikotrooppista hormonia (ACTH), joka ohjaa stressihormonien tuotantoa lisämunuaisessa. Aivolisäke ohjaa taistele tai pakene-järjestelmää, joka voi saada meidät tuntemaan stressiä tai ahdistusta.
Hypotalamus sijaitsee hieman talamuksen alapuolella, lähellä aivojen keskiosaa. Se tuottaa monia hormoneja, muun muassa kortikotropiinia vapauttavaa hormonia (CRH), joka säätelee stressihormonien tuotantoa lisämunuaisessa. Hypotalamus säätelee myös ruumiinlämpöä, nälkää, janoa ja väsymystä.
Kilpirauhanen sijaitsee kaulan etuosassa, aivan äänihuulten (kurkunpään) alapuolella. Se tuottaa kilpirauhashormonia, joka säätelee kehon aineenvaihduntaa. Kilpirauhashormoni auttaa elimistöä muuttamaan ruoan energiaksi ja sillä on merkitystä kasvussa ja kehityksessä.
Lisäkilpirauhanen sijaitsee kaulassa kilpirauhasen takana. Se tuottaa lisäkilpirauhashormonia, joka auttaa säätelemään elimistön kalsiumtasoja. Kalsium on välttämätön monille toiminnoille, kuten lihassupistukselle, hermojen toiminnalle ja veren hyytymiselle.
Lisämunuaiset sijaitsevat munuaisten päällä, ja ne tuottavat stressihormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia. Nämä hormonit auttavat kehoa reagoimaan stressitilanteisiin.
Haima sijaitsee vatsassa, mahalaukun takana. Se tuottaa insuliinia, hormonia, joka auttaa säätelemään verensokeria. Haima tuottaa myös muita hormoneja, kuten glukagonia, jotka auttavat säätelemään aineenvaihduntaa.
Käpyrauhanen on aivoissa, lähellä pään keskiosaa. Se tuottaa melatoniinia, hormonia, joka auttaa säätelemään unta. Käpyrauhanen auttaa myös säätelemään kehon vuorokausirytmiä eli sisäistä kelloa.
Munasarjat ja kivekset ovat ensisijaiset lisääntymisrauhaset. Munasarjat tuottavat munasoluja, joita tarvitaan hedelmöitykseen. Ne tuottavat myös hormoneja, kuten estrogeenia ja progesteronia, joilla on merkitystä lisääntymisessä.
Kivekset tuottavat siittiöitä, jotka ovat välttämättömiä hedelmöittymiselle. Ne tuottavat myös testosteronia, hormonia, joka auttaa säätelemään miehen ominaisuuksia, kuten lihasmassaa ja hiusten kasvua.
Kehossa on monia erilaisia hormoneja, joilla kullakin on tietty tehtävä. Joitakin tärkeimpiä hormoneja ovat mm:
Adrenaliini nostaa sykettä, verenpainetta ja verensokeritasoa, mikä antaa elimistölle ylimääräistä energiaa stressitilanteessa selviytymiseen
Kortisoli auttaa elimistöä reagoimaan stressiin säätelemällä aineenvaihduntaa, verensokeritasoja ja immuunijärjestelmän toimintaa.
Estrogeeni säätelee kuukautiskiertoa ja auttaa kehittämään naisen ominaisuuksia, kuten rintoja ja lantiota. Estrogeeni suojaa myös luuston terveyttä.
Progesteroni valmistelee elimistöä raskauteen paksuuntamalla kohdun limakalvoa, ja sillä on merkitystä myös rintamaidon tuotannossa.
Testosteroni auttaa kehittämään miehen ominaisuuksia, kuten lihasmassaa ja hiusten kasvua; se säätelee myös sukupuoliviettiä.
Kilpirauhashormoni säätelee elimistön aineenvaihduntaa, joka on prosessi, jossa ruoka muutetaan energiaksi. Se säätelee myös hermoston toimintaa.
Insuliini säätelee verensokeritasoa auttamalla elimistöä varastoimaan ja käyttämään glukoosia (sokeria). Monilla muillakin elimistön hormoneilla on tärkeä rooli kasvun, aineenvaihdunnan ja lisääntymisen säätelyssä.
Hormonitasapainon korjaamiseen on useita keinoja. Yksi tapa on hormonikorvaushoito, jossa hormonit otetaan pillereinä. Toinen tapa on leikkaus, jossa poistetaan rauhanen, joka ei toimi oikein. Joitakin hormonitasapainon häiriöitä voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla, kuten ruokavaliolla ja liikunnalla.
Verenkiertoelimistö on välttämätön hormonijärjestelmän asianmukaisen toiminnan kannalta, ja se vastaa hormonien kuljettamisesta koko kehossa. Kiertävä veri kuljettaa hormonit kohdekudoksiinsa sitoutuen tiettyihin reseptoreihin. Tämä hormonien sitoutuminen kohdekudoksiin laukaisee vasteen kohdekudoksessa. Ilman verenkiertojärjestelmää hormonit eivät pääsisi kohdekudoksiinsa ja pystyisi suorittamaan tehtäviään.
Kehossa on kaksi pääkiertotyyppiä: Ensimmäinen on systeeminen verenkierto, joka kuljettaa hapekasta verta kehon kudoksiin. Keuhkoverenkierto: kuljettaa hiilidioksidipitoisen veren kehon kudoksista keuhkoihin.
Hormonit ovat hormonaalisten rauhasten tuottamia kemiallisia viestimolekyylejä. Nämä hormonit kulkeutuvat verenkierrossa ja sitoutuvat kohdesolujen tiettyihin reseptoreihin. Tämä sitoutuminen laukaisee kohdesoluissa vasteen, joka voi olla mitä tahansa solujen kasvun stimuloinnista aineenvaihdunnan säätelyyn.
Hormonit ovat tärkeitä monille elintärkeille toiminnoille elimistössä, kuten kasvulle, aineenvaihdunnalle ja lisääntymiselle. Hormonitasojen epätasapaino voi johtaa monenlaisiin terveysongelmiin.
Hormonihäiriöt ilmenevät, kun hormonit ovat elimistössä epätasapainossa. Tämä voi johtua ongelmasta yhden tai useamman sisäeritysrauhasen toiminnassa, tai se voi johtua itse hormoneihin liittyvistä ongelmista. Yleisiä hormonaalisia häiriöitä ovat diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta ja lisämunuaisen vajaatoiminta. Hormonaalisten häiriöiden hoitoon kuuluu usein lääkitys, elämäntapamuutokset tai leikkaus.
On olemassa joitakin helppoja strategioita, jotka auttavat sinua säätelemään hormonitasoja, kuten liikunnan harrastaminen, terveen painon ylläpitäminen, tasapainoinen, proteiinia sisältävä ruokavalio, stressin vähentäminen esimerkiksi meditaation tai joogan avulla ja riittävä uni.
Endokriinisen järjestelmän anatomia | Johns Hopkins Medicine
Endokriininen järjestelmä: Mikä se on, toiminnot ja elimet
Hormonit ja hormonijärjestelmä | Johns Hopkins Medicine
Hormonijärjestelmä: Hopkins Hopkins Medicine: Mikä se on, toiminnot, elimet ja tilat.
10 luonnollista tapaa tasapainottaa hormonit.
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydentilastasi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.