Se tunnetaan myös nimellä SAD, ja se on kausiluonteinen mielialahäiriö, joka esiintyy usein talvikuukausina ja joka jäljittelee masennuksen oireita.
Keskeiset asiat
- Kausiluonteinen mielialahäiriö (SAD) on eräänlainen vakava masennus, joka liittyy vuodenaikojen vaihteluihin, erityisesti talvi- tai kesämasennukseen.
- SAD-oireisiin kuuluvat muutokset unirytmissä, vähäinen energiantarve ja sosiaalinen vetäytyminen, jotka muistuttavat masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
- Hoitoihin kuuluvat valohoito, puheterapia ja mielenterveysalan ammattilaisen tuki.
- Talvibluesia esiintyy alkutalvella, kun taas kesämasennusta esiintyy alkukesällä.
- SAD:n kaltaiset mielenterveysongelmat ovat hoidettavissa asianmukaisella hoidolla.
- Kausihäiriön oireita pahentaa auringonvalon puute, joka vaikuttaa mielialaan ja uneen.
Mikä on kausivaihteluhäiriö
Kausiluonteinen mielialahäiriö eli SAD on eräänlainen masennus, joka ilmenee vuodenaikojen vaihtuessa. Kausiluonteinen mielialahäiriö tunnetaan yleisemmin nimellä kausiluonteinen masennus, talvimasennus tai talviunisuus. Kausihäiriö aiheuttaa merkittäviä muutoksia mielialassa ja käyttäytymisessä.
SAD esiintyy useimmiten talvella, kun päivänvalo lyhenee. Kausivaihteluhäiriö vaikuttaa harvoin kevät- ja kesäkuukausina. Sekä talven että kesän kausiluonteisessa mielialahäiriössä oireet ilmaantuvat ja häviävät joka vuosi suunnilleen samaan aikaan. Oireet alkavat yleensä lievinä vuodenaikojen vaihtumisen alussa, kuten syksyllä, ja muuttuvat sitten vaikeimmiksi vuodenaikojen keskivaiheilla, kuten talvella.
Mitkä ovat SAD-oireet?
Sekä kesä- että talviaikaisen kausiluonteisen mielialahäiriön oireet noudattavat kausittaista kaavaa; ne siis ilmaantuvat kauden alussa ja lievittyvät kauden lopussa.
Talvella esiintyvässä kausiluonteisessa mielialahäiriössä (yleisin SAD-oire) ihmiset alkavat usein tuntea olonsa masentuneeksi ja heillä on vähän energiaa loppusyksystä tai alkutalvesta. Ihmiset saattavat alkaa nukkua enemmän ja kokea enemmän väsymystä päivän aikana. Muita oireita ovat muun muassa surullisuus ja tavallista runsaampi itkuisuus, toivottomuuden tunne ja itsemurha-ajatukset. Ihmiset saattavat tuntea vähemmän kiinnostusta osallistua aiemmin nautittuihin aktiviteetteihin, ja he saattavat alkaa vetäytyä ystävistä ja perheestä. Muita oireita ovat painonnousu, ylensyönti, erityisesti tärkkelyspitoisten ja makeiden ruokien syönti, ja hiilihydraattien himo. Talven SAD-oireet alkavat usein hävitä keväällä tai alkukesästä.
Kesäkuukausien kausiluonteista mielialahäiriötä sairastavilla voi olla erilaisia oireita kuin talvikuukausien kausiluonteista mielialahäiriötä sairastavilla. Näitä oireita voivat olla lisääntynyt ahdistuneisuus tai ärtyneisyys, ärtyneisyys, univaikeudet ja unettomuus sekä laihtuminen.
Mitkä ovat kausivaihteluhäiriön syyt?
Talvella esiintyvän kausiluonteisen affektiivisen häiriön yleisin syy on auringonvalon väheneminen, joka johtuu lyhyemmästä päivänvalosta. Vähentynyt altistuminen auringonvalolle voi aiheuttaa aivoissa kemiallisia muutoksia, jotka voivat johtaa SAD-oireisiin. Vähentynyt altistuminen auringonvalolle voi vaikuttaa serotoniinin toimintaan, mikä johtaa masennusoireisiin. Serotoniini on aivokemikaali, joka vaikuttaa mielialaan, ruoansulatukseen, uneen, luuston terveyteen ja muihin kehon toimintoihin. Alhaiset serotoniinitasot liittyvät mielialahäiriöihin ja mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen, sekä uni- ja ruoansulatusongelmiin.
Lyhyemmät päivät voivat myös aiheuttaa häiriöitä uni- ja heräämiskäyttäytymisessä (vuorokausirytmi) ja muutoksia elimistön tuottamassa melatoniinitasossa. Auringonvalon vähenemisestä johtuva melatoniinin ylituotanto voi aiheuttaa lisääntynyttä uneliaisuutta ja uneliaisuutta.
Kesäisen SAD:n oireet voivat alkaa varhain keväällä tai kesällä. Kesäkuukausina elimistö ei välttämättä tuota riittävästi melatoniinia. Vähentynyt melatoniinitaso voi aiheuttaa kesäaikaisessa kausittaisessa mielialahäiriössä esiintyviä unettomuuden, ahdistuneisuuden ja ärtyneisyyden oireita. Muita oireita ovat korkea stressitaso ja ruokahalun väheneminen.
Kausivaihteluhäiriön kehittymisen riskitekijät
Muun mielialahäiriön, kuten vakavan masennushäiriön tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön, esiintyminen voi lisätä riskiä sairastua kausivaihteluhäiriöön. Lisäksi se, että sinulla on perheenjäseniä, joilla on kausivaihteluhäiriö tai muita mielialahäiriöitä, voi tehdä sinusta alttiimman kausivaihteluhäiriölle.
Myös sillä, että asut kauempana päiväntasaajasta, voi olla merkitystä, sillä vuodenaikojen ja päivänvalon vaihtelut ovat voimakkaampia. Talvella valoisat tunnit lyhenevät huomattavasti ja kesällä pitenevät huomattavasti. Lisäksi kauempana päiväntasaajasta asuminen tarkoittaa, että talvikuukausina auringonvalo on vähäisempää. Lisäksi pilvisessä ilmastossa asuminen, jossa suora auringonvaloaltistus on vähäistä, voi myös lisätä mahdollisuutta sairastua kausiluonteiseen mielialahäiriöön.
Mitkä ovat kausivaihteluhäiriön hoidot?
Yksi hoitovaihtoehto kausittaiseen affektiiviseen häiriöön talvella on kirkasvalohoito. Valohoidossa altistutaan kirkkaalle keinovalolle joka päivä. Valohoitoa varten on tehty erityisiä valoja ja laitteita, kuten valohoitolaatikko.
Luonnonvalolle altistuminen mahdollisimman paljon talvikuukausina on myös hyödyllistä. Auringonvalolle altistuminen auttaa kehoamme tuottamaan D-vitamiinia. Siksi ihmiset, jotka asuvat ilmastossa, jossa auringonvalolle altistuminen on vähäistä, voivat hyötyä D-vitamiinilisän ottamisesta.
Tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat myös auttaa kausiluonteisen mielialahäiriön oireisiin. Riittävän unen saannin varmistaminen on olennaisen tärkeää asianmukaisen unirytmin ylläpitämiseksi.
Muita hoitomuotoja voivat olla jooga, meditaatio tai mindfulness-harjoitukset. Meditaatio ja mindfulness-harjoitukset voivat auttaa sinua tunnistamaan ja ymmärtämään tunteitasi ja tunteitasi. Meditaatio voi myös auttaa nostamaan serotoniinitasojasi. Jooga voi auttaa sinua yhdistämään mielesi ja kehosi ja auttaa sinua tiedostamaan vuodenaikojen vaihtuessa tapahtuvat muutokset. Jooga ja meditaatio voivat myös auttaa hallitsemaan stressitasoja ja olla eräänlainen liikuntamuoto, joka voi auttaa SAD-oireisiin.
Psykoterapia, eräänlainen puheterapia, voi myös auttaa kausiluonteisesta mielialahäiriöstä kärsiviä ihmisiä. Lopuksi, jotkut ihmiset saattavat huomata, että masennuslääkkeet, kuten selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät, voivat auttaa kausiluonteisen mielialahäiriön kanssa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä kausivaihteluhäiriöstä
Mistä tiedän, onko minulla SAD?
- Mindfulness-harjoitukset ja mielialan ja tunteiden tarkkailu voivat auttaa sinua ymmärtämään mielialojasi ja tunteitasi sekä sitä, miten ne muuttuvat vuoden aikana.
- Huomioi, jos koet merkittäviä mielialan muutoksia tiettyjen vuodenaikojen yhteydessä.
- Saatat myös huomata, että tiettyinä vuodenaikoina, erityisesti talvikuukausina, unirytmisi, ruokahalusi tai energiatasosi muuttuvat.
- Ole avoin keskustelemaan näistä muutoksista lääkärisi tai mielenterveysalan ammattilaisen kanssa.
Miten kausittainen mielialahäiriö diagnosoidaan?
- Lääkäri tai mielenterveysalan ammattilainen tarkastelee oireitasi, henkilökohtaista tuuletinperhehistoriaasi ja elämäntapojasi.
- Lääkärit katsovat usein, esiintyykö oireita samaan vuodenaikaan (esimerkiksi syksyllä/talvella) vähintään kahden vuoden ajan.
Onko kausiluonteiselle affektiiviselle häiriölle olemassa muita nimiä?
- Kausiluonteinen affektiivinen häiriö voidaan tuntea myös nimellä:
- Talviblues
- Talvinen masennus
- Kausiluonteinen masennus
- SAD
- Kesämasennus
Viitteet
NIMH " Kausiluonteinen mielialahäiriö
Kausiluonteinen mielialahäiriö (SAD) - Oireet ja syyt - Mayo Clinic
Kausiluonteinen mielialahäiriö (SAD) | CAMH
Kausiluonteinen mielialahäiriö | Johns Hopkins Medicine (Johns Hopkins Medicine)
Kesäaikainen SAD: Mistä tietää, onko sinulla sitä?
Kausiluonteinen masennus (kausiluonteinen mielialahäiriö)
7 tietoista menetelmää kausivaihteluhäiriön käsittelyyn
Piristy: Jooga kausiluonteisen masennuksen hoitoon
Viisi vinkkiä talven tunnekuohun läpi pääsemiseen - Headspace
Serotoniini: Mitä se on, toiminta ja tasot
Vastuuvapauslauseke
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydentilastasi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.
