Kuinka lopettaa murehtiminen

Avain huolikierteen pysäyttämiseen on se, että kohtaat laukaisevat tekijät ja muutat ajattelutapojasi. Rentoutumista, meditaatiota ja positiivisuutta lisäävien henkisten ja fyysisten tekniikoiden käyttäminen vähentää stressiä.

Huoli on muutakin kuin pelkkää ahdistusta kertaluonteisesta tapahtumasta; se voi lisääntyä ja muuttua krooniseksi. Huoli voi kohdistua mihin tahansa, työstä perheenjäseniin tai elämään yleensä. Elämä luo koettelevia tilanteita, jotka usein jättävät meidät miettimään, miten reagoimme tai miten paljon se vaikuttaa meihin. Jatkuva murehtiminen aiheuttaa ahdistusta ja negatiivisia tunteita, jotka uhkaavat henkistä ja fyysistä terveyttä.

Huolestumisen merkitys

Huolestuminen tarkoittaa sitä, että mielessä pyörii jatkuvasti huolestuttavia ajatuksia, jotka liittyvät johonkin tiettyyn asiaan. Huolestuminen voi johtua myös synkästä, pahaenteisestä tunteesta jonkin mahdollisesti tapahtuvan asian suhteen. Huolestuneisuuden aiheuttaja on aivojen osa, joka vastaa käyttäytymis- ja tunnereaktioistamme ja niiden käsittelystä, limbinen järjestelmä. Huolta esiintyy vain ihmisillä, ei eläimillä.

Useimmat ihmiset ovat huolissaan terveydestään, suurista elämänmuutoksista ja työhön tai kouluun liittyvistä tehtävistä. Tämä johtaa lisääntyneeseen stressiin, joka voi aiheuttaa unettomia öitä. Unettomuus vähentää energiaa päivän aikana ja lisää negatiivisia ajatuksia. Ihminen ei voi levätä kunnolla, ja mieli elää aktiivisesti murehtimisessa. Jatkuva murehtiminen vähentää onnellisuutta ja nautintoa ja häiritsee arkea.

Krooninen murehtiminen

Jatkuva tai jatkuva murehtiminen on merkki kroonisesta stressistä, joka voi muuttua krooniseksi murehtimiseksi. Keho reagoi negatiivisiin ajatuksiin, mutta mieli ei anna syytä miksi. Liiallinen murehtiminen saa mielen paniikkiin, pelkoon ja hermostuneisuuteen, jolloin elämänkatsomus on epätasapainoinen ja negatiivinen. Huoli tuottaa ahdistusta, ja kun nämä ajatukset tulevat jokapäiväiseen elämään, ne voivat tuntua kaikilla elämänalueilla, kuten työssä, taloudessa ja koulun ulkopuolisissa toiminnoissa, joihin henkilö osallistuu säännöllisesti. Stressi saattaa mielen epäterveeseen tilaan, joka on vaarallinen emotionaaliselle voimalle ja energiatasolle, joiden avulla voi suoriutua tarvittavista tehtävistä.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Ahdistus on yhdistelmä huolta ja levottomuutta. Krooninen murehtiminen on yksi yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (GAD) tärkeimmistä oireista. Jotta yleistynyt ahdistuneisuushäiriö voidaan diagnosoida, on täytettävä tietyt kriteerit, kuten vaikeus hallita tai vähentää murehtimista, liiallinen murehtiminen vähintään kuuden kuukauden ajan ja muut murehtimisen aiheuttamat fyysiset oireet, kuten jännittynyt leuka. Tätä ei pidä sekoittaa vähäiseen, ajoittaiseen murehtimiseen, joka ei ole sama kuin GAD.

Yleinen ahdistuneisuushäiriö voi vaikuttaa kielteisesti emotionaaliseen ja fyysiseen terveyteen. Se aiheuttaa unettomuutta, vatsavaivoja, päänsärkyä, keskittymiskyvyn puutetta ja lihasjännitystä, mikä johtaa levottomuuden tunteeseen. Saatat myös tuottaa aggressiivista käyttäytymistä reagoidessasi murehtimiseen ja purkaa tunteitasi ympärilläsi oleviin ihmisiin tai turruttaa kipua käyttämällä huumeita tai alkoholia.

Yleiset huolen syyt

Monet asiat voivat laukaista ihmisen elämässä huolta, ja niiden vakavuus vaihtelee. Sisäiset ja ulkoiset tekijät voivat aiheuttaa niitä. Mahdollisten syiden ymmärtäminen voi helpottaa avun ja ohjauksen saamista sekä ahdistuneisuushäiriöiden hoitamista.

Aiempi tai nykyinen trauma

Trauma voi olla äskettäinen vamma, perheväkivaltakokemus, huumeiden ja alkoholin käyttö tai kuolema perheessä. Se voi olla myös jonkun muun todistamasi trauma, jota ei ole tapahtunut sinulle. Lapset, jotka ovat nähneet tai kokeneet runsaasti hyväksikäyttöä ja traumoja, kokevat ahdistuneisuushäiriöitä enemmän kuin lapset, joilla on vähäisiä traumoja. Henkilöt, jotka ovat kokeneet traumoja useaan otteeseen, ovat alttiimpia liialliselle huolestuneisuudelle, koska he ovat joutuneet traumaattisiin tilanteisiin useaan otteeseen.

Huono mielenterveys

Ihmiset osallistuvat sosiaalisiin tapahtumiin vähemmän, koska he ovat stressaantuneita vuorovaikutuksesta muiden kanssa tai ovat huolissaan siitä, että jotain kauheaa tapahtuu. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja maailmalta sulkeutumiseen. Liiallinen murehtiminen vaikuttaa voimakkaasti mieleen, koska ajatukset huolista tulevat aivoista.

Sosiaalinen ahdistuneisuus vaikeuttaa ulos lähtemistä, elämästä nauttimista ja muistojen tekemistä ystävien ja perheen kanssa. Jäät paljosta paitsi huonon mielenterveyden vuoksi. Mieli tuntuu kaoottiselta, äänekkäältä sekamelskalta, ja positiiviset tunteet ovat tuntematta. Mielenterveys voi vaikuttaa myös hygieniaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn, kuten ongelmanratkaisuun. Mielenterveysongelmat, kuten masennus, voivat myös laukaista kroonisen huolen.

Nykyiset tehtävät

Kotityöt, työ- tai kouluvelvoitteet voivat painaa elämän henkistä ja fyysistä puolta - pitkät työpäivät, vaikeiden ihmisten kanssa toimiminen tai useat tehtävät, jotka on saatava valmiiksi ennen määräaikaa. Huoli laukaisee ajatuksen siitä, että emme saa tehtäviä valmiiksi tai läpi tai että aika ei ole puolellamme.

Terveydentila tai sairaudet

Diagnosoitavat sairaudet, terveyspelot ja terveysongelmien historia voivat aiheuttaa vakavia huolia. Monet yksilöt ovat huolissaan siitä, että he ovat sairaita, vaikka heillä ei olisi oireita. Terveyshuoli voi koskea itseä tai läheistä.

Huoli voi vaikuttaa elämänlaatuun ja aiheuttaa terveyden heikkenemistä ajan kuluessa tai lyhyessä ajassa. Keho joutuu taistelutilaan pelon vuoksi. Liiallisen murehtimisen oireita, jotka voivat vaikuttaa kehoon, ovat päänsärky, paniikkikohtaukset, kiivas sydämen syke sekä immuunijärjestelmän ja ruoansulatuskanavan ongelmat. Pelko laittaa ihmisen kehon taistelu- tai pakotustilaan.