Opi lisää plasebon käsitteestä ja plasebovaikutuksen voimasta ja ymmärrä, että plasebovaikutus on muutakin kuin positiivista ajattelua.
American Society of Pain Management -järjestön mukaan lumelääke on hoito tai aine, joka vaikuttaa todelliselta lääketieteelliseltä hoidolta, mutta josta ei ole mitään terapeuttista hyötyä. Plaseboja voi olla mm:
Plasebot voivat vaikuttaa siihen, miten potilaat näkevät ja kokevat terveydentilansa, ja kannustaa kehoa lievittämään oireita ja kokemaan kivunlievitystä, mutta ne eivät vaikuta itse sairauteen tai tilaan.
Plaseboja käytetään lääketieteellisessä tutkimuksessa, jotta tutkijat ymmärtäisivät uusien lääkkeiden tai hoitojen vaikutusta tiettyihin sairauksiin.
Plasebo-interventiot vaihtelevat tyypeittäin ja vahvuuksiltaan. Ne voivat olla esimerkiksi monessa muodossa, kuten injektiona tai sokeripillerinä. Kliinisissä tutkimuksissa niitä käytetään usein tutkittavan hoidon kontrollina.
Kliinisissä tutkimuksissa ja lääketutkimuksissa lumelääke muistuttaa aktiivista hoitoa tai lääkitystä toimiakseen kontrollina. Tämä estää lumelääkettä saavaa henkilöä tietämästä, onko hänellä inaktiivista vai aktiivista hoitoa tai lääkitystä, ja tämä tehdään henkilön suostumuksella.
Satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen tarkoituksena on minimoida harha, sillä yksilöillä voi olla odotuksia tietyn lääkkeen tai hoidon tehosta, mikä voi vaikuttaa heidän vasteeseensa hoidolle tai aineelle.
Näin ollen missä tahansa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa plaseboryhmissä tapahtuvia muutoksia tai kontrolliryhmään kuuluvien koehenkilöiden mitattua vastetta kutsutaan plasebovasteeksi.
Hoidon puuttumisen ja plasebovasteen välistä eroa kutsutaan plasebovaikutukseksi.
Plasebovaikutus on hoitotulos, jonka yksilöt kokevat inaktiivisesta tai inertistä hoidosta.
Plasebovaikutuksen voima yleistyi 1900-luvulla, ja se juontaa juurensa vaikutusvaltaisesta vuoden 1955 tutkimuksesta, jossa korostettiin plasebovaikutuksen kliinistä merkitystä.
Plasebovaikutuksiin voi kuulua potilaiden raportoimia parantuneita tuloksia, kuten pahoinvointia ja kroonista kipua.
Plasebovaikutusta on vaikea mitata edes parhaiten toteutetussa kliinisessä tutkimuksessa, koska potilaiden kokemukset ovat subjektiivisia, eikä objektiivisissa mittauksissa välttämättä näy parannuksia.
Esimerkiksi unettomuustutkimuksissa potilaat saattavat ilmoittaa nukkuvansa paremmin, mutta unen alkamisviiveen mittauksia ei välttämättä tehdä.
Plasebovaikutus ilmenee yksilön ennakkokäsityksissä ja odotuksissa, jotka koskevat tietyn hoidon vaikutusta hänen sairauteensa tai tilaansa.
Jos yksilö odottaa, että aineella tai pillerillä on vaikutusta, on mahdollista, että kemialliset muutokset elimistössä voivat tuottaa samanlaisia vaikutuksia kuin lääkitys.
Reaktio lumelääkkeeseen voi olla negatiivinen tai positiivinen. Henkilön oireet saattavat parantua, mikä on positiivinen vaikutus, tai hän voi kokea nocebo-vaikutuksen.
Nocebo-vaikutus ilmenee, kun heidän kielteiset uskomuksensa lumelääkehoidosta toteutuvat ja he kokevat kielteisiä vaikutuksia.
Plasebovaikutuksen lopputulos korreloi yleensä henkilön hoitoa koskevien odotusten kanssa. Jos henkilö odottaa negatiivista vaikutusta, lopputulos on todennäköisesti tämä ja päinvastoin.
Vastaavasti myös klassinen ehdollistuminen voi selittää plasebovaikutuksen, jossa varsinaista ärsykettä ja plaseboa käytetään samanaikaisesti, kunnes plasebo on yhteydessä varsinaisen ärsykkeen vaikutukseen.
Klassisella ehdollistumisella on pidempiaikainen vaikutus kuin elinaikateorialla, koska se vaikuttaa yksilöihin tiedonkäsittelyn varhaisessa vaiheessa.
Toiminnalliset kuvantamistutkimukset ja aivojen alueiden aktivaatio osoittavat aktiivisuutta amygdalassa, nucleus accumbensissa, prefrontaalisessa, orbitofrontaalisessa ja insulaarisessa aivokuoressa sekä selkäytimessä, kun lumelääkkeelle annetaan analgesiaa.
Plaseboanalgesiaan vaikuttaa endogeenisten opioidien vapautuminen aivoissa.
Ylhäältä alaspäin suuntautuvat prosessit ja dopaminergiset reitit välittävät plasebovaikutusta, kun opioidien aiheuttama aktivoituminen muuttaa alempien aivojen prosesseja.
Usein esitetään eettisiä huolenaiheita plasebohoitojen käytöstä lääketieteellisessä käytännössä ja tutkimuskokeissa. Yksilöt voivat kokea kivunlievitystä ja muita hyötyjä, kun he tietävät käyttävänsä plaseboa. Lähestymistapaan liittyy kuitenkin rajoituksia, ja siihen liittyy tiedostamatonta petosta.
Yksi eettisistä huolenaiheista on kliinisissä tutkimuksissa käytettävät lumelääkkeet. Plaseboja on käytetty kliinisissä tutkimuksissa jo pitkään lääkkeiden testauksessa, minkä vuoksi ne ovat olennainen osa uusien hoitojen ja terapioiden tutkimusta.
Kaksoissokkotutkimuksia tehdään silloin, kun yksilöiden on tiedettävä, saavatko he todellista hoitoa vai plaseboa, jotta vääristyneet tulokset voidaan minimoida. Tällöin kyseenalaistetaan tietoinen suostumus lumelääkkeeseen. Ennen tutkimuksiin osallistumista ilmoitetaan yleensä, että yksilö voi saada plasebopilleriä eikä oikeaa hoitoa.
Plasebovaikutus on ilmeinen kipuun liittyvien sairauksien hoidossa sekä jatkuvissa ja subjektiivisissa mittauksissa Cochrane Collaborationin katsauksen perusteella.
Sitä käytetään monissa kliinisissä tutkimuksissa, jotta saadaan puolueetonta ja objektiivista tietoa tiettyjen lääketieteellisten hoitojen tehokkuudesta.
Meta-analyysin tiedot osoittavat, että lumelääkkeet selittivät masennuslääkkeiden vasteen 82 prosentissa masennusta koskevista tutkimuksista.
Masennuslääkkeet korvataan usein sokeripillereillä, jolloin tutkijat voivat tehdä satunnaistettuja tutkimuksia. Ensisijaisten tutkimusten tarkastelu osoittaa, että lumelääkkeellä annetut masennuslääkkeet olivat tehokkaita.
Tutkimuksissa väitetään, että lumelääkkeet voivat muuttaa yksilön kiputuntemusta ja johtaa kipukokemusten uudelleentulkintaan. Plaseboanalgesia viittaa lumelääkkeiden kykyyn vähentää kipua. Ne voivat usein aiheuttaa fyysisenä vaikutuksena vähentyneen kiputuntemuksen.
Plaseboanalgesian suuruutta mitataan yleensä tekemällä sekä piilo- että avoimia tutkimuksia, joissa osalle osallistujista kerrotaan heidän saamastaan kipulääkkeestä (avoin) ja osalle annetaan kipulääke tietämättä siitä (piilotutkimus).
Kipulääkkeet ovat yleisesti tehokkaampia avoimissa lumelääkkeissä.
Nykyisessä ja tulevassa tutkimuksessa keskitytään plasebovaikutuksen tehokkuuden tutkimiseen ja siihen, miten sitä voidaan hyödyntää hyödyllisesti sen sijaan, että plasebovaikutusta vähätellään tai hylätään.
Jotkin tutkimukset osoittavat, että lumelääkkeet ovat toimineet useissa tilanteissa, erityisesti testattaessa uusia hoitoja ja niiden käyttöä tavanomaisten lääketieteellisten hoitojen ja terapioiden kanssa.
Monet tekijät vaikuttavat plasebojen tehokkuuteen ja inaktiivisen aineen vaikutukseen todelliseen sairauteen tai tilaan.
Henkilön odotukset ja käsitykset hoidosta määräävät väistämättä valehoidon todellisen tuloksen. Tästä tulee usein todellisuutta, jos henkilö odottaa myönteistä lopputulosta ja tehokasta hoitoa.
Toisaalta henkilö, joka on skeptinen ja pelkää negatiivista lopputulosta tai sivuvaikutuksia, kokee tämän lähes aina.
Plasebovaikutusta hyödynnetään usein lääketieteellisissä tutkimuksissa ja tutkimuskokeissa todellisen hoidon tehokkuuden määrittämiseksi. Placeboja itsessään on myös tutkittu perusteellisesti sen määrittämiseksi, kuinka tarkka niiden tulos on.
Niitä nähdään usein sokeripillereiden, valepistosten ja muiden valehoitojen muodossa. Plasebovaikutusta ei kuitenkaan esiinny vain lääketieteessä. Sitä nähdään myös monissa päivittäisissä tapahtumissa.
Jotkut esimerkiksi väittävät, että suojatien painikkeella on lumevaikutus, joka antaa ihmisille vaikutelman, että he eivät odota niin kauan. Oli tämä sitten totta tai ei, se on täydellinen esimerkki aivojen kyvystä rakentaa totuuttaan.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet plasebovaikutuksen tehokkuuden ja oikeutuksen. Monet niistä ovat osoittaneet objektiivisin todistein, että plasebovaikutus on todellinen biologinen vaste.
Oikeilla hoitoja koskevilla odotuksilla aivot voidaan huijata positiivisiin tai negatiivisiin tuloksiin.
Plasebot: Plasebovaikutuksen voima
Placebovaikutus - Better Health Channel
Plasebovaikutuksen voima - Harvard Health
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydentilastasi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.