Endokriininen järjestelmä

Hormonijärjestelmä on elimistön tasapainon ja harmonian ylläpitämisen kannalta olennainen. Se koostuu rauhasista, jotka tuottavat ja vapauttavat hormoneja, jotka ovat kehon eri toimintoja koordinoivia kemiallisia viestinviejiä. Hormonit vaikuttavat aineenvaihduntaan, kasvuun, kehitykseen, lisääntymiseen, mielialaan, uneen ja verenpaineeseen.

Tärkeimmät asiat

• Määritelmä: Sisäerityselimistö koostuu rauhasista, jotka tuottavat ja vapauttavat hormoneja, jotka säätelevät kehon eri toimintoja.
• Tärkeimmät rauhaset: Sisältää käpylisäkkeen, aivolisäkkeen, kilpirauhasen, lisäkilpirauhasen, kateenkorvan, lisämunuaisen, munasarjat ja kivekset.
• Toiminnot: Hormonit vaikuttavat aineenvaihduntaan, kasvuun, lisääntymiseen, mielialaan, uneen ja verenpaineeseen.
• Häiriöt: Epätasapaino voi aiheuttaa sairauksia, kuten kilpirauhasen vajaatoimintaa, diabetesta, Addisonin tautia ja Cushingin tautia.
• Hormonit: Jokainen rauhanen erittää tiettyjä hormoneja, kuten kilpirauhashormonia, kortisolia, estrogeenia ja testosteronia.
• Merkitys: Hormoniterveyden ylläpitäminen on ratkaisevan tärkeää yleisen hyvinvoinnin ja homeostaasin kannalta.

Hormonijärjestelmä on elimistön tärkein järjestelmä, joka pitää tunteet, hormonit ja tunteet kurissa. Se on läheisessä yhteydessä hermostoon sekä kehon rauhasiin, kuten lisämunuaisiin, kilpirauhaseen ja aivolisäkkeeseen. Joskus niistä käytetään yhteisnimitystä hormonaaliset rauhaset.

Hormonit

Hormoni on pohjimmiltaan elimistön kemiallinen viestinvälittäjäaine. Niitä tuotetaan kehon eri osissa elimissä, joita kutsutaan rauhasiksi. Esimerkkejä rauhasista ovat mm:

• Aivolisäke
• Kilpirauhanen
• Lisämunuainen
• Käpyrauhanen.

Kukin rauhanen erittää hormoneja, jotka ovat välttämättömiä hormonitoiminnalle ja koko elimistölle. Esimerkiksi kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormonia, aivolisäke muun muassa kasvuhormonia.

Hormonaaliset rauhaset

Kaikkia eri hormoneja valmistetaan kehon eri rauhasissa. Vaikka elimistössä on useita rauhasia, käsitellään seitsemää tärkeintä rauhasta, jotka kattavat hormonitoiminnan pääluokat.

Vaikka kaikki ovat tärkeitä, nämä ovat ne, joilla on suuri vaikutus hormonitoimintaan. Niiden sijainti ja niiden tuottamat hormonit on lueteltu seuraavasti, kehon yläosasta alareunaan.

Käpyrauhanen

Käpyrauhanen on yksi aivojen sisällä olevista pienistä sisäeritysrauhasista, joka on vastuussa unisykleistä ja erittää pääasiassa melatoniinihormonia, joka on välttämätön, jotta keho tuntuisi tarvittaessa väsyneeltä ja uneliaalta.

Tämä rauhanen sijaitsee lähellä aivojen ja hermoston keskustaa. Se toimii läheisessä yhteistyössä hermoston ja muiden elinten, kuten silmien, kanssa. Silmät havaitsevat, kuinka paljon ja minkälaista valoa keho saa.

Tulosten perusteella se päättää, eritteleekö se melatoniinia ja valmisteleeko se kehoa uneen. Jos esimerkiksi valoa on enemmän, se aistii päiväsaikaan ja estää melatoniinin eritystä ja päinvastoin.

Aivolisäke

Aivolisäke on toinen hormonirauhasista, joka sijaitsee aivojen sisällä, aivan hypotalamuksen alapuolella.

Joskus sitä kutsutaan myös päärauhaseksi, sillä se vastaa siitä, että se lähettää muille hormonirauhasille signaaleja siitä, milloin tiettyjen hormonien on erittävä, ja se on yksi tärkeimmistä rauhasista hormonijärjestelmän toiminnan kannalta.

Aivolisäke on siis yksi hormonitoiminnan tärkeimmistä osista. Aivolisäkkeessä on kaksi rauhasta: etu- ja taka-aivolisäke.

Aivolisäkkeen etuosa

Aivolisäkkeen etummainen osa tuottaa adrenokortikotrooppista hormonia (ACTH), joka edelleen stimuloi lisämunuaisia tuottamaan kortisolia(stressihormonia). Se tuottaa myös follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH), joka aktivoi molempien sukupuolten sukuelimiä.

Toinen sen tuottama hormonityyppi on kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH). TSH stimuloi kilpirauhasta erittämään kilpirauhashormoneja aineenvaihdunnan, ruoansulatusentsyymien ja energiatasojen hallintaan. Aivolisäkkeen etuosasta tuotetaan myös kasvuhormonia, joka stimuloi kasvua ja kehitystä.

Aivolisäkkeen takaosa

Takimmainen osa on vastuussa synnytyksen aikana, sillä se vapauttaa oksitosiinia, joka saa kohdun supistumaan ja stimuloi rintamaidon virtausta. Se vapauttaa myös antidiureettista hormonia kehon vesitasapainoa ja natriumin pidättymistä varten.

Kilpirauhanen ja lisäkilpirauhaset

Kilpirauhanen ja lisäkilpirauhanen sijaitsevat molemmat kaulassa. Kilpirauhashormoni säätelee elimistön kasvua, kehitystä ja aineenvaihduntaa. Näin ollen kilpirauhasen liikatoiminnan ja kilpirauhashormonien ylimäärän yhteydessä voi esiintyä korkeaa sykettä, laihtumista ja voimakasta vapinaa.

On myös olemassa Graven tauti, joka on suora seuraus kilpirauhasen liikatoiminnasta eli kilpirauhasen liikatoiminnasta. Kilpirauhasen vajaatoiminnasta eli hypotyreoosista taas on kyse silloin, kun kilpirauhanen ei tuota riittävästi kilpirauhashormonia. Tämä johtaa painonnousun tai masennuksen lisääntyneeseen riskiin.

Lisäkilpirauhanen sijaitsee kilpirauhasen takana, ja sen tehtävänä on erittää hormoneja, jotka säätelevät kehon kalsiumtasoja.

Kateenkorvan rauhanen

Kateenkorva on myös yksi pienistä rauhasista kaulan alla, rintalastan takana. Se on keskeinen osa immuunijärjestelmää ja immuunivasteiden kiinnittämistä kehossa. Se erittää valkosolujen kypsymisen ja kehittymisen kannalta tärkeitä hormoneja.

Tarkemmin sanottuna se auttaa T-solujen kypsymisessä, jotka voivat sitten edelleen tappaa kohdesoluja ja estää elimistöä infektioita vastaan. Kaiken kaikkiaan tämä rauhanen on elintärkeä hormonitoiminnan kannalta ja keskeinen toimija immuunijärjestelmässä sekä infektioiden ja kehon tunkeutujien torjunnassa.

Lisämunuaiset

Kehon lisämunuaiset ovat pieniä, kolmionmuotoisia rauhasia, jotka sijaitsevat kummankin munuaisen päällä. Siinä on kaksi osaa:

• Aivokuori: Lisämunuaiskuori tuottaa hormoneja, jotka säätelevät aineenvaihduntaa immuunijärjestelmää ja ylläpitävät verenpainetta ja elektrolyyttitasapainoa.
• Aivokuori: Lisämunuaisen ydin tuottaa hormoneja, jotka auttavat elimistöä selviytymään stressistä. Näitä kutsutaan katekoliamiineiksi, ja ne ovat olennaisesti kortisolin (joka aiheuttaa stressiä) vastahormoneja.

Lisämunuaisen vajaatoiminta on joskus oire siitä, että lisämunuainen ei tuota riittävästi hormoneja, mikä aiheuttaa Addisonin taudin kaltaisia sairauksia, joissa tuotetaan liian vähän kortisolia tai aldosteronia.

Toisaalta, jos kortisolia tuotetaan liikaa, vaarana on Cushingin tauti. Tämä sairaus syntyy, kun lisämunuaiset vapauttavat hormoneja ylimäärin, enimmäkseen kortisolia.

Munasarjat ja kivekset

Munasarjat ja kivekset ovat osa kehon lisääntymiselimiä naisilla ja miehillä. Ne ovat koko hormonitoiminnan ja hormonitoiminnan keskeisimpiä elimiä, jotka antavat miehille ja naisille määräävät sukupuoliominaisuudet.

• Munasarjat: sijaitsevat naisilla alavatsalla ja vastaavat sukupuolihormoni estrogeenin tuotannosta.
• Kivekset: sijaitsevat miehillä kivespussissa ja vastaavat sukupuolihormoni testosteronin tuotannosta.

Munasarjat

Munasarjat tuottavat sukupuolihormoneja estrogeenia ja progesteronia, jotka ovat kaksi tärkeintä naishormonia, jotka ovat vastuussa seksuaalisesta kehityksestä, seksuaalitoiminnoista ja toissijaisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisestä (kuten rintojen kehittymisestä).

Lisäksi nämä hormonit säätelevät kuukautiskiertoa ja pitävät lisääntymisjärjestelmän kurissa.

Munasarjat voivat kuitenkin joskus joutua polykystisten munasarjojen oireyhtymän uhriksi, joka on hormonitoiminnan häiriö, jonka epätasapainoinen estrogeenihormonitaso voi aiheuttaa. Näin ollen hormonijärjestelmän pitäminen terveenä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan välttää tällaiset ongelmat tiettyjen hormonien kanssa.

Kivekset

Kivekset vastaavat miehillä sukupuolihormoni testosteronin tuotannosta.

Naisen sukupuolihormonin tavoin se vastaa myös toissijaisista sukupuoliominaisuuksista, kuten karvankasvusta ja lihasten kehittymisestä, sekä ihmiskehon seksuaalisesta kasvusta ja kehityksestä murrosiästä alkaen.

Testosteronipuutoksen yleinen sivuvaikutus on lihasmassan ja luuntiheyden väheneminen, väsymys ja joskus masennus.

Haima

Haima on tärkeä hormonitoiminnan kannalta ja keskeinen elin ruoansulatus- ja aineenvaihduntajärjestelmälle. Haima vapauttaa insuliinia, kun ruoka on nautittu, mikä on ratkaisevan tärkeää verensokeritason ylläpitämisessä.

Haima sisältää Langerhansin saarekkeiksi kutsuttuja saarekesoluja, joita on alfa- ja beetatyyppejä.

Haiman alfasolut vapauttavat glukagonia, hormonia, joka nostaa verensokeria, kun se laskee liian alas. Beetasoluista vapautuu insuliinia, kun verensokeritaso on noussut elimistölle liian korkeaksi.

Näin ollen insuliini auttaa hallitsemaan verensokeria laskemalla glukoositasoja. Glukagoni- ja insuliinihormonit toimivat yhdessä varmistaakseen tasaisen verensokeritason.

Ota mukaan

Yhteenvetona voidaan todeta, että ihmisen hormonijärjestelmä on hyvin monimutkainen rauhasten, elinten ja hormonien verkosto, joka toimii yhdessä vaikuttaakseen jokaisen kudoksen, solun tai elimen toimintaan ja ilmentymiseen kehossa.

Vaikka hormonijärjestelmässä on monia eri osia, tärkeimmät niistä, kuten käsiteltiin, korostavat tärkeimpiä rauhasia ja hormoneja, jotka työskentelevät pitääkseen kehon homeostaasissa.

Kaiken kaikkiaan ihmisen hormonijärjestelmän fysiologian ja sisäisen toiminnan ymmärtäminen ja sen tietäminen, mitkä osatekijät ovat tärkeitä, ovat avainasemassa terveen ja tasapainoisen elämän johtamisessa.

Viitteet

Hormonijärjestelmä

Endokriininen järjestelmä: (clevelandclinic.org).

Endokriininen järjestelmä: (medicalnewstoday.com).

Käpyrauhanen: (clevelandclinic.org)

Mitä eroa on kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen välillä?

Kilpirauhanen ja lisäkilpirauhaset | Kilpirauhasen häiriöt | Potilas

Kilpirauhasen liikatoiminta - Oireet ja syyt - Mayo Clinic

Aivolisäke: (clevelandclinic.org)

Hormonijärjestelmän anatomia | Kehon osat (cincinnatichildrens.org)

Kuva Endokriinisen järjestelmän kaavio

Kuva aivolisäkkeestä kaavio

Hormonaaliset rauhaset

Vastuuvapauslauseke

Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattitaitoista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydentilastasi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.