Lue lisää kroonisesta migreenistä, sairaudesta, joka aiheuttaa usein toistuvia kivuliaita päänsärkyjä. Tutustu syihin, oireisiin, laukaiseviin tekijöihin ja siihen, mitä voi tehdä kroonisen migreenin ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi.
Tärkeimmät asiat
- Määritelmä: Krooninen migreeni on usein esiintyvää migreeniä, joka määritellään siten, että kuukaudessa on vähintään 15 päänsärkypäivää, joista vähintään kahdeksana päivänä esiintyy migreenin piirteitä kolmen kuukauden aikana.
- Oireet: Oireita ovat voimakas päänsärky, jyskyttävä kipu, valoherkkyys, pahoinvointi, oksentelu ja auran oireet.
- Syyt: Laukaisevia tekijöitä ovat stressi, ahdistus, tietyt elintarvikkeet, hormonaaliset muutokset ja unihäiriöt.
- Diagnoosi: Tarvitaan sairaushistoria, päänsärkypäivien seuranta ja mahdollisesti magneetti- tai tietokonetomografia.
- Hoito: Hoitaa migreeniä lääkkeillä, kipulääkkeillä ja täydentävillä hoitomuodoilla.
- Hoito: Elämäntapamuutokset, rutiininomainen liikunta, stressinhallinta ja laukaisevien tekijöiden välttäminen voivat auttaa kroonisen migreenin hoidossa.
Mitä ovat krooniset migreenit?
Migreeni on yksi monista päänsärkyhäiriöistä, joihin sairastuu 12 prosenttia väestöstä maailmanlaajuisesti. Migreeni on kolmanneksi yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja vuonna 2019 tehdyn Global Burden of Disease -tutkimuksen mukaan.
Krooninen migreeni diagnosoidaan, kun henkilöllä on 15 tai useampia päänsärkypäiviä kuukaudessa ja vähintään kahdeksana päivänä migreenin piirteitä yli kolmen kuukauden ajan.
Migreenikohtausten tiedetään muuttuvan vakavammiksi ja tiheämmiksi ajan myötä. Lääketieteen ammattilaiset luokittelevat nämä kohtaukset kahteen tyyppiin: episodimigreeniin ja krooniseen migreeniin.
Episodista migreeniä esiintyy harvoin, kun taas kroonista migreeniä esiintyy toistuvasti vähintään kolmen kuukauden ajan.
Episodiset migreenit voivat ajan myötä kehittyä kroonisiksi migreenikohtauksiksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että noin 3 prosenttia episodista migreeniä sairastavista henkilöistä kehittyy krooniseksi migreeniksi.
Kroonisen migreenin oireet
Vaikka episodisen ja kroonisen migreenin oireet ovat samat, oireiden tiheys ja voimakkuus vaihtelevat.
Kaikkien migreenien yleisiä oireita ovat mm:
- kohtalainen tai voimakas kipu
- voimakas jyskyttävä kipu toisella tai molemmilla puolilla päätä.
- sykkivä tunne ja paineen kaltainen kipu
- kivun paheneminen liikkumisen/liikunnan yhteydessä.
- äärimmäinen herkkyys äänille, valolle ja pahoinvoinnille.
- päänsärkyyn liittyy myös oksentelua.
Kroonisen migreenin syyt
Migreeniä sairastavilla henkilöillä voi olla havaittavissa, että tietyt tekijät, kuten tietyt ympäristöt, tilanteet ja käyttäytymismallit, laukaisevat uuden migreenikohtauksen. Näitä kutsutaan yleisesti migreenin laukaiseviksi tekijöiksi.
Kroonista migreeniä sairastaville tavallisia laukaisevia tekijöitä ovat mm. seuraavat:
- ahdistus ja stressi
- liiallinen kofeiinin käyttö
- tietyt ruoat ja juomat
- lääkkeet
- sään muutokset
- aistiärsykkeet
- hormonimuutokset
- ja jatkuvat unihäiriöt.
Laukaisevat tekijät voivat vaihdella yksilöllisesti, joten kroonista migreeniä sairastavat voivat hyötyä migreenipäiväkirjan pitämisestä ja laukaisevien tekijöiden tunnistamisesta.
Näin yksilöt voivat yrittää vähentää altistumistaan yleisimmille laukaiseville tekijöille.
Ahdistus ja stressi
Henkilöt, joilla on migreenihistoriaa, saattavat kokea suurempia ahdistuneisuus- ja stressijaksoja.
Korkea stressitaso ja ahdistus vapauttavat kortisolihormonia , joka voi aiheuttaa aivoissa verisuonimuutoksia, jotka johtavat tulehdukseen ja krooniseen päänsärkyyn.
Stressiin liittyvät kokemukset tai stressiä aiheuttavat ympäristöt johtavat yksilöiden käyttäytymismuutoksiin ja oireisiin, kuten riittämättömään uneen, lihasjännitykseen, vähäisempään ruokailuun tai lääkkeiden unohtamiseen.
Liiallinen kofeiinin kulutus
Kofeiinin liikakulutus on toinen yleinen migreenin laukaisija. Kofeiini on piriste, joka voi mahdollisesti laukaista migreenikohtauksen.
Kofeiinia sisältävät juomat tai runsaasti sokeria sisältävät limsat voivat myös edistää migreenipäänsärkyä.
Erityiset elintarvikkeet ja juomat
Tietyt keinotekoiset makeutusaineet, mausteiset, suolaiset ja kypsytetyt elintarvikkeet (juustot ja kypsytetyt lihat) voivat laukaista migreenin. Mononatriumglutamaatti (MSG) on elintarvikkeiden säilöntäaine, joka voi laukaista migreenipäänsäryn.
Ruokavalion ja ateriasuunnitelmien hallinta on myös tärkeää, sillä aterioiden väliin jättäminen voi laukaista päänsärkyä joillakin kroonista migreeniä sairastavilla.
Hormonaaliset muutokset
Krooninen ja episodinen migreeni on yleisempää naisilla kuin miehillä.
Esimerkiksi hormonimuutokset kuukautisten aikana, ennen ja jälkeen vaihdevuosien sekä hormonilääkkeet voivat laukaista migreenipäänsärkyä.
Lääkkeet
Migreenilääkkeiden tai verisuonia tai verisuonia laajentavien lääkkeiden liikakäyttö voi laukaista migreenin tai pahentaa episodista migreeniä.
Migreenilääkkeitä käyttävillä henkilöillä voi myös esiintyä rebound-migreeniä.
Migreenilääkkeiden käytöstä on parasta ottaa yhteyttä terveydenhuollon tarjoajiin. Migreenilääkkeiden liikakäyttö voi toisinaan johtaa lääkkeiden liikakäyttöön liittyvään päänsärkyyn.
Säämallit
Vuodenaikojen ja sääolosuhteiden muutokset voivat myös muuttaa migreenin tilaa.
Muutokset ilmanpaineessa, kosteudessa ja lämpötilassa voivat myös vaikuttaa migreenipäänsärkyjen ajankohtaan, vakavuuteen ja esiintymistiheyteen.
Aistien stimulointi
Aistiärsykkeet, kuten voimakkaat hajut, kovaääninen musiikki ja vilkkuvat valot, voivat myös laukaista migreenipäänsärkyjaksoja henkilöillä.
Unihäiriöt
Seitsemän-kahdeksan tunninyöunet joka yö ovat ratkaisevan tärkeitä migreenin ehkäisemiseksi. Riittävän unen puute tai liiallinen nukkuminen voi pahentaa migreenikohtausta.
Miten krooninen migreeni diagnosoidaan?
Jos ihmiset uskovat kärsivänsä kroonisesta migreenistä, heidän on otettava yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Terveydenhuollon ammattilainen tai päänsärkyasiantuntija ottaa yksityiskohtaisen sairaushistorian ja arvioi yksilön oireet ja mahdolliset laukaisevat tekijät.
Lääkäri saattaa kysyä yksilöiltä heidän migreenikipumalleistaan, siitä, ovatko ne jatkuvia vai jaksottaisia, migreenin voimakkuudesta ja esiintymistiheydestä sekä mahdollisista tunnistetuista riskitekijöistä tai laukaisevista tekijöistä.
Päänsärkypäivien seuraaminen päänsärkypäiväkirjan avulla on ratkaisevan tärkeää diagnoosin tekemisen kannalta, sillä diagnoosi riippuu yksilön päänsärkypäivien määrästä.
He keräävät myös tietoja perhehistoriasta, kivun voimakkuudesta, tuntemuksesta, sijainnista, muista kipuun liittyvistä oireista, nykyisistä ja aiemmista lääkkeistä sekä elintapoihin liittyvistä tekijöistä, jotka saattavat aiheuttaa sekundaarista päänsärkyä.
Päänsärkyasiantuntija voi suorittaa neurologisen tutkimuksen tai diagnostiset kriteerit muiden kroonisten päänsärkytyyppien poissulkemiseksi.
Magneettikuvaus tai tietokonetomografia
Krooninen migreeni voidaan diagnosoida myös magneettikuvauksen tai tietokonetomografian avulla.
Magneettikuvauksissa käytetään radioaaltoja ja magneettikenttää tuottamaan kuvia verisuonista ja aivoista, mikä auttaa terveydenhuollon ammattilaisia diagnosoimaan neurologisia sairauksia ja aivosairauksia, myös migreeniä.
TT-kuvauksissa käytetään röntgensäteitä aivojen poikkileikkauskuvien tuottamiseen, mikä auttaa lääkäreitä diagnosoimaan aivovaurioita, infektioita, kasvaimia tai mahdollisia lääketieteellisiä ongelmia, jotka saattavat aiheuttaa päänsärkyä yksilöille.
Kroonisen migreenin ehkäisy
Kroonisen migreenin hoidossa keskitytään elämäntapavalintojen, laukaisevien tekijöiden ja ennaltaehkäisevien hoitojen hallintaan. Joitakin elämäntapamuutoksia, jotka voivat parantaa kroonista migreeniä, ovat mm:
- rutiininomainen liikunta
- rentoutuminen
- stressinhallinta
- nesteytys
- ja tasapainoinen ruokavalio
Ennaltaehkäisevä lääkitys
Ennaltaehkäisevillä lääkkeillä pyritään vähentämään päänsäryn vaikeusastetta ja esiintymistiheyttä, mukaan lukien angiotensiinisalpaajat, beetasalpaajat, trisykliset masennuslääkkeet, kalsitoniinigeeniin liittyvät peptidit (CGRP) ja toksiini A:n botox-injektiot.
Botox-injektiohoito oli ensimmäinen Food and Drug Administrationin (FDA) hyväksymä ennaltaehkäisevä hoito, ja sen on osoitettu vähentävän tehokkaasti migreenin esiintymistiheyttä.
Vaihtoehtoinen lääketiede
American Migraine Foundationin mukaan ravintolisät tai ravintolisät, joita kutsutaan myös nimellä nutraceuticals, voivat auttaa yksilöitä lievittämään migreenin oireita.
Joitakin yleisiä kasviperäisiä lisäravinteita, jotka voivat auttaa migreeniin, ovat vitamiinit, kuten B2-vitamiini (riboflaviini), magnesium, rohtosormustinkukka, melatoniini ja koentsyymi Q10 (CoQ10).
Kroonisesta migreenistä kärsivillä henkilöillä saattaa olla alhainen kivennäisaineiden ja vitamiinien määrä. Siksi lisäravinteiden antaminen on hyödyllistä.
Henkilöillä, joiden vitamiini- ja kivennäisainepitoisuudet ovat normaalit, kasviperäiset lisäravinteet voivat silti vähentää migreenin esiintymistiheyttä ja voimakkuutta tietyillä annoksilla.
Jooga migreenin hoidossa
Jooga sisältää mielen ja kehon välisiä asentoja, hengitystä ja meditaatiota, jotka voivat auttaa lievittämään stressiä, joka on migreenipäänsärkyjen yleinen syy tai laukaisija.
Jooga ei välttämättä ole kaikille tuttua, joten avun saaminen joogaopettajalta tai osallistuminen joogatunnille voi olla erinomainen ensimmäinen askel joogaan tutustumisessa ja migreeniin sopivien asentojen löytämisessä.
Intensiiviset tai vaikeat asennot saattavat laukaista migreenin erityisesti aloittelijoilla.
Siksi migreenin laukaisevista tekijöistä, kuten musiikista ja tuoksukynttilöistä, keskusteleminen ohjaajan kanssa on tärkeää.
Syvää meditaatiota ja hengitystä sisältävien joogamuotojen löytäminen on erityisen hyödyllistä migreenistä kärsiville henkilöille.
Joitakin näistä ovat mm:
- hatha-jooga
- restoratiivinen jooga
- kyynärpään taivutukset
- olkapään kiertoliikkeet
- niskakierrot
- niskan taivutus
- ja ranteen kiertoliikkeet
Terveelliset elämäntavat
Elämäntapatottumukset ja -valinnat voivat vähentää migreenipäänsärkyjen esiintymistiheyttä ja voimakkuutta.
Joitakin terveellisiä elämäntapatottumuksia ovat muun muassa rauhallisen ympäristön löytäminen, nukkumisaikataulun laatiminen, tasapainoisten aterioiden syöminen ja päänsärkyä laukaisevien elintarvikkeiden välttäminen, säännöllinen liikunta ja stressin hallinta.
Stressinhallintaan kuuluu harrastaa mieluisia aktiviteetteja, löytää aikaa rentoutumiseen, viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa ja pyrkiä tasapainoon.
Kroonisen migreenin hoito
Kroonisen migreenin hoito on samanlaista kuin jaksottaisen migreenin, mutta siinä on muutamia eroja.
Kroonisen migreenin hoitoon voi kuulua lääkkeitä ja kipulääkkeitä, joiden annosta nostetaan hitaasti, sekä täydentäviä hoitomuotoja, kuten transkraniaalinen magneettistimulaatio ja transkutaaninen supraorbitaalinen hermostimulaatio.
Episodisen migreenin varhainen hoito voi vähentää todennäköisyyttä, että episodista migreeniä sairastava henkilö siirtyy krooniseen migreeniin, ja yksilöllinen hoito voi myös kääntää kroonisen migreenin takaisin episodiseksi migreeniksi.
Akuutit hoidot
Migreenikohtausten akuutteihin hoitoihin kuuluvat akuutit migreenilääkkeet, reseptilääkkeet ja käsikauppalääkkeet, kuten parasetamoli, ibuprofeeni ja sumatriptaani.
Lääkkeiden käytön rajoittaminen liikakäyttöoireiden välttämiseksi on kuitenkin ratkaisevan tärkeää.
Johtopäätös
Kroonista migreeniä sairastavien henkilöiden tavoitteena on saada päänsärky hallintaan. Kroonisen migreenin ehkäiseminen ja hallinta sopivalla hoitosuunnitelmalla on mahdollista.
Päänsärkyjen voimakkuuden ja määrän vähentäminen voi auttaa kroonista migreeniä sairastavia henkilöitä ja palauttaa heidät episodimaiseksi.
Jos henkilöllä on kroonisen migreenin oireita seuraava voimakas päänsärky, on ratkaisevan tärkeää käydä lääkärin tai terveydenhuollon tarjoajan luona.
Krooninen migreeni voi vaikuttaa kielteisesti yksilön elämään ja vaikuttaa esimerkiksi koulunkäyntiin, työhön ja suhteisiin perheeseen ja ystäviin. Siksi on ratkaisevan tärkeää hoitaa krooninen migreeni varhaisessa vaiheessa.
Viitteet
Krooninen migreeni: Migreeni: Mitä sinun on tiedettävä
Kroonisen migreenin ymmärtäminen
Migreenin vaihtoehtoiset hoidot
Vastuuvapauslauseke
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydentilastasi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.
