Stressi työpaikalla on yleinen ilmiö useimmille työntekijöille työalasta riippumatta. Stressi voi johtua itse työn luonteesta tai esimerkiksi työn epävarmuudesta. Stressin hallitseminen ja hyödyntäminen on hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeää.
Työpaikkastressi vaikuttaa yksilöihin kaikilla organisaatiotasoilla toimitusjohtajista ja johtajista johtajiin ja kaikkiin tiimin jäseniin.
Tämäntyyppinen stressi voi johtua erilaisista tekijöistä, kuten pitkistä työajoista, liiallisesta työmäärästä, epärealistisista määräajoista ja ristiriitaisista työvaatimuksista työpaikalla.
Työhön liittyvä stressi voi vaikuttaa merkittävästi yksilön henkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin riippumatta siitä, missä asemassa hän on yrityksessä. Se luo haasteita ammatillisella tasolla ja heijastuu henkilökohtaiseen elämään vaikuttaen fyysiseen terveyteen, emotionaaliseen vakauteen, sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen urakehitykseen.
Työpaikkastressin ymmärtäminen ja hallinta on ratkaisevan tärkeää kaikille, sillä se on avainasemassa terveen työ- ja yksityiselämän tasapainon ylläpitämisessä sekä henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun varmistamisessa.
Työpaikan stressitekijät voivat johtua erilaisista tekijöistä, jotka luovat haastavan ympäristön työntekijöille.
Yksi merkittävä syy on liiallinen työmäärä. Kun työntekijät joutuvat jatkuvasti kohtaamaan suuria määriä tehtäviä ja tiukkoja määräaikoja, se voi johtaa siihen, että he tuntevat itsensä ylikuormitetuiksi ja paineistetuiksi ja että he eivät pysty hallitsemaan stressiä tehokkaasti.
Tämä tuottavuuden vaatimus voi lisätä stressiä, kun yksilöt pyrkivät täyttämään tai ylittämään odotukset.
Toinen yleinen syy työperäiseen stressiin on kontrollin tai autonomian puute. Työntekijät, jotka kokevat, että heitä ohjataan mikrotasolla tai että heillä on vain vähän vaikutusvaltaa työprosesseihinsa, voivat kokea kohonneita stressitasoja.
Autonomian tunne on ratkaisevan tärkeää terveen työympäristön edistämiseksi ja yksilöiden valtuuttamiseksi tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat heidän tehtäviinsä ja vastuualueisiinsa.
Huonot ihmissuhteet työpaikalla voivat myös olla stressin lähde. Ristiriidat työtovereiden kanssa, tiimityön puute tai tukematon johto voivat luoda jännittyneen ilmapiirin.
Myönteisten sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden tarve työssä on elintärkeää, ja kun tämä elementti puuttuu, se voi vaikuttaa merkittävästi stressiin.
Organisaatiomuutokset ja työturvallisuus voivat olla ylimääräisiä stressitekijöitä. Rakenneuudistukset, irtisanomiset ja huono viestintä yrityksen suunnasta voivat johtaa työntekijöiden epävakauteen ja ahdistukseen.
Selkeä viestintä ja avoimuus muutosten aikana ovat ratkaisevan tärkeitä stressin hallinnassa ja lievittämisessä.
Työ- ja yksityiselämän tasapainon puute on toinen merkittävä työhön liittyvän stressin syy. Kun työ- ja yksityiselämän rajat hämärtyvät, työntekijöillä voi olla vaikeuksia irrottautua työstä, mikä johtaa loppuun palamiseen.
Työnantajilla on ratkaiseva rooli työn ja yksityiselämän tasapainon edistämisessä kunnioittamalla työntekijöiden työajan ulkopuolista aikaa.
Tutkimusten mukaan työn mielekkyyden löytäminen tai arvostuksen tunne voi vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Kun yksilöt eivät pysty yhdistämään itseään työnsä tarkoitukseen tai panokseen tai kun heiltä puuttuu kaipaamiaan haasteita ja kasvumahdollisuuksia, se voi johtaa krooniseen stressiin, loppuunpalamiseen ja työtyytyväisyyden puutteeseen.
Vaikka etuoikeus tehdä työtä, joka vastaa täydellisesti intohimojamme, ei ole aina mahdollista, jokaisen henkilön panoksen tunnustaminen ja arvostaminen missä tahansa roolissa voi merkittävästi lisätä heidän tyytyväisyydentuntoaan ja vähentää samalla loppuunpalamisen riskiä.
Riittämättömät resurssit ja tuki voivat myös lisätä stressiä. Kun työntekijät tarvitsevat välineitä, koulutusta tai tukea suoriutuakseen työstään tehokkaasti, voi syntyä turhautumista ja stressiä.
Tällaisen stressin ehkäiseminen edellyttää, että työtovereille tarjotaan tarvittavat resurssit ja edistetään kannustavaa työympäristöä.
Näihin syihin puuttuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa työnantajat ja työntekijät osallistuvat sellaisen työpaikan luomiseen, joka edistää tervettä tasapainoa, selkeää viestintää ja tukevia suhteita.
Organisaatiot voivat viljellä myönteistä ja tuottavaa työympäristöä tunnistamalla ja lieventämällä näitä stressitekijöitä organisaatiokäyttäytymisessä.
Työpaikkastressiä esiintyy kahdessa muodossa: positiivinen stressi, joka lisää tuottavuutta, ja negatiivinen stressi, joka johtaa kroonisiin ongelmiin.
Positiivinen stressi, jonka taustalla on usein stressihormoni kortisoli, voi motivoida erittäin taitavia ja lahjakkaita yksilöitä voittamaan haasteita ja saavuttamaan menestystä.
Tämä ohimenevä stressi voi oikein hallittuna edistää tunneterveyttä ja tuottavuutta.
Sitä vastoin kroonisella stressillä työpaikalla voi olla haitallisia vaikutuksia. Pitkäaikainen altistuminen korkealle stressitasolle voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, joita ovat mm:
Liialliselle stressille on ominaista jatkuva ja ylivoimainen paineen tunne, joka edistää työuupumusta ja pitkäaikaisia tunnehäiriöitä.
Avainasemassa on näiden stressityyppien tasapainottaminen. Vaikka positiivinen stressi voi olla katalysaattori saavutuksille, kroonisen stressin jatkuvaan taakkaan on puututtava.
Työnantajien ja työntekijöiden on työskenneltävä yhdessä stressitekijöiden tunnistamiseksi ja otettava käyttöön strategioita työstressin kielteisten vaikutusten lieventämiseksi.
Näin he voivat edistää terveempää ja tuottavampaa työympäristöä, jossa kunnioitetaan hyödyllisen ja haitallisen stressin välistä hienoa rajaa.
Päätöksentekoväsymys on ilmiö, joka vaikuttaa sekä työnantajiin että työntekijöihin ja joka johtuu siitä, että päivittäin on tehtävä lukuisia päätöksiä niiden laajuudesta riippumatta.
Työnantajille tämä tarkoittaa usein kyselyjen käsittelyä ja sellaisten valintojen tekemistä, jotka vaikuttavat työntekijöihin, sijoittajiin, asiakkaisiin ja yrityksen yleiseen suuntaan.
Vastaavasti työntekijät joutuvat tekemään päätöksiä, jotka liittyvät heidän työtehtäviinsä, tiimidynamiikkaan ja henkilökohtaiseen työ- ja yksityiselämän tasapainoon.
Vaikka nämä päätökset ovat yksittäin pieniä, ne voivat kumulatiivisesti aiheuttaa merkittävän veronmaksun, erityisesti stressaavissa ja vaativissa ympäristöissä.
Ajan mittaan tämä jatkuva päätöksenteko voi johtaa päätöksentekoväsymykseen, joka ilmenee erilaisina kielteisinä seurauksina, jotka vaikuttavat henkilökohtaiseen ja ammatilliseen elämään. Näitä ovat mm:
Yksi huomattava seuraus koetusta stressistä on yleinen työsuorituksen mahdollinen heikkeneminen.
Kun stressistä tulee työpaikan jatkuva seuralainen, se voi heikentää keskittymistä, päätöksentekokykyä ja luovuutta. Työntekijät saattavat tarvita apua tehtäviin keskittymisessä, mikä johtaa tuottavuuden laskuun.
Lisäksi jatkuva paine voi edistää loppuunpalamisen ja uupumuksen tunteita, mikä vaikuttaa lopulta työtyytyväisyyteen ja työmoraaliin.
Työnantajien ja työntekijöiden on tunnustettava, että on tärkeää käsitellä ja hallita työhön liittyvää stressiä, jotta työympäristö pysyy terveenä ja tuottavana.
Kehon reaktio krooniseen stressiin voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin, kuten päänsärkyyn, lihasjännitykseen ja unihäiriöihin. Ajan myötä stressihormoni kortisolin nousu voi vaikuttaa vakavampiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuoniongelmiin ja heikentyneeseen immuunijärjestelmän toimintaan.
Työn vaatimukset ja paineet voivat johtaa epäterveellisiin selviytymismekanismeihin, kuten huonoihin ruokailutottumuksiin, liikunnan puutteeseen ja lisääntyneeseen riippuvuuteen aineista, kuten kofeiinista tai nikotiinista.
Työperäisen stressin ja fyysisten ja mielenterveysongelmien välisen yhteyden tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää, sillä näiden ongelmien käsittely hyödyttää yksilön hyvinvointia ja edistää joustavamman ja terveemmän työvoiman syntymistä.
Työperäisen stressin torjuminen on olennaisen tärkeää terveen ja tuottavan työympäristön ylläpitämiseksi. Työnantajat ja työntekijät voivat ryhtyä useisiin ennakoiviin toimenpiteisiin ja ennaltaehkäisystrategioihin stressin käsittelemiseksi ja lievittämiseksi:
Organisaatiot voivat luoda joustavamman ja myönteisemmän työpaikkakulttuurin käsittelemällä työhön liittyvää stressiä, mikä hyödyttää työntekijöiden hyvinvointia ja yrityksen yleistä menestystä.
Yhä useammat työntekijät, olivatpa he sitten etätyöntekijöitä, toimistotyöntekijöitä tai hybridi-työympäristössä työskenteleviä, kokevat työssään stressiä, joka vaikuttaa heihin kielteisesti. Asiat käyvät ylivoimaisiksi, ja stressin käsittely näinä hetkinä voi olla vaikeaa.
Sekä työntekijöiden että esimiesten on opittava käsittelemään stressiä työssä ja tehtävä niin yleisen hyvinvoinnin vuoksi. Liika työperäinen stressi voi, kuten edellä mainittiin, vahingoittaa sekä fyysistä että henkistä terveyttä, jos siihen ei puututa.
Tällaisina aikoina, jolloin ihminen kohtaa ennennäkemättömän paljon stressiä työssään tai tarpeetonta stressiä ja ahdistusta työpaikan menettämisen pelon vuoksi, on hyvin helppoa ottaa liikaa vastuuta ja lopulta palaa loppuun.
Kun saavutamme tuon pisteen, kun olemme loppuun palaneet, saatamme kokea tunteita, kuten ettemme enää nauti mistään tai tiedämme, että jokin asia on saatava tehtyä, mutta emme saa sitä valmiiksi.
Työpaikkastressistä ja sen vaikutuksesta työntekijöiden terveyteen tiedottaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta siitä päästään eroon.
On tärkeää tunnistaa työstressin syyt ja ottaa askel taaksepäin ymmärtääkseen, miten stressiä voidaan lievittää.
Työstressi on yleistä, ja sitä pitäisi osata käsitellä asianmukaisesti. Vapaiden ottaminen töistä, liikunta, meditointi ja hengitysharjoitukset ovat hyviä keinoja vähentää stressiä ja rauhoittaa hermostoa.
Nykyhetkessä pysyminen stressitilanteessa keskittymällä hengittämiseen ja itsensä irrottamiseen voi edistää hyvinvointia.
Avoin vuoropuhelu luotettavien työtovereiden tai tukiverkostojen, kuten henkilöstöhallinnon, kanssa edistää ympäristöä, jossa tarpeiden ja huolenaiheiden jakamista kannustetaan.
Työstressi voi ilmetä eri tavoin yksilöstä riippuen. Se voi ilmetä oireina, kuten usein esiintyvinä päänsärkyinä, lihasjännityksenä, huonona unenlaatuna, korkeana verenpaineena ja väsymyksenä.
Stressioireet voivat ilmetä myös käyttäytymisenä ja tunteina: keskittymisvaikeudet, äkkipikaisuus, ärtyneisyys, ahdistuneisuus, liiallinen murehtiminen, usein ylikuormittunut olo, loppuunpalaminen ja huono työmoraali.
Stressi voi vaikuttaa siihen, miten työskentelemme. Poissaolot, jotka johtuvat työstä poissaolosta stressiin liittyvien terveysongelmien vuoksi, ja läsnäolo, jossa olemme fyysisesti läsnä mutta emme ole täysin sitoutuneita, johtuvat usein stressistä. Kun stressi painaa meitä, keskittymis- ja suorituskykymme voi heikentyä merkittävästi.
Ilmaise huolesi, anna palautetta ja keskustele työpaikan haasteista avoimen viestinnän edistämiseksi.
Pyydä määriteltyjä työn vaatimuksia ja rooleja sekä odotuksia, kun tunnet olosi epävarmaksi.
Pidä taukoja tarpeen mukaan ja kommunikoi ottamalla aikaa itsellesi muiden työtovereiden kanssa.
Tärkeintä on, että näytät mallia työ- ja yksityiselämän tasapainosta asettamalla selkeät rajat työtovereiden kanssa.
Työpaikan stressi: A Silent Killer of Employee Health and Productivity | Corporate Wellness.
CCOHS: Työpaikan stressi - yleistä
Miten käsitellä työstressiä - Harvard Health.
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin, eikä sen tarkoituksena ole korvata ammattitaitoista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa, ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydestäsi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.