Stressi ja paine ovat kaksi normaalia tunnetta, joita voi esiintyä jokapäiväisessä elämässä. Niiden tunnistaminen, niiden lähteen selvittäminen ja niihin liittyvien tunteiden hallinta voivat edistää yleistä hyvinvointia.
Stressi ja paine selitetään
Stressi ja paine tuntuvat usein saman kolikon kahdelta puolelta, jotka edustavat haastavien tilanteiden aiheuttamaa henkistä rasitusta. Mainitun tilanteen aiheuttama paine on se, mikä saa sinut tuntemaan stressiä.
Stressi ja paine voivat johtua työhön liittyvistä asioista, taloudellisista ongelmista, perhejännitteistä, parisuhdeongelmista, koulun määräajoista ja monista muista syistä.
Stressin välittömät vaikutukset ovat yleensä hallittavissa eivätkä aiheuta suurta haittaa hyvinvoinnillesi. Pienet määrät stressiä oikeissa tilanteissa voivat jopa hyödyttää yksilöä.
Kun stressi kuitenkin pitkittyy, kasvaa kohtuuttomaksi ja pysyväksi, se voi olla haitallista sekä fyysiselle että mielenterveydelle ja johtaa erilaisiin haasteisiin, kuten unihäiriöihin, ahdistuneisuuteen, masennukseen ja ruoansulatusongelmiin.
Mitä stressi on?
Monet ihmiset saattavat kysyä itseltään , mitä stressi on. Tätä käsitettä voi olla vaikea määritellä, koska se näyttää jokaisella erilaiselta, ja kaikenlainen stressi on peräisin eri lähteistä.
Yleisesti ottaen stressi on tunne tai olotila, jossa keho ja mieli tuntevat painetta ja jopa fyysistä jännitystä vaikean tilanteen vuoksi. Tällainen olisi esimerkiksi stressi, joka johtuu lähestyvästä määräajasta töissä.
On olemassa myös normaali fysiologinen stressireaktio; ihmiskeho vapauttaa stressihormoneja vaaratilanteissa, jolloin syntyy enemmänkin fyysinen reaktio. Tällaisia reaktioita ovat muun muassa nopea sydämen syke, laajentuneet pupillit ja lisääntynyt lihasten verenkierto.
Kun tämä fysiologinen stressireaktio aktivoituu sopivissa yhteyksissä, se on hyödyllinen vaarasta pakenemisessa ja auttaa yksilöä menestymään.
Krooninen stressi
Kuten edellä mainittiin, stressi voi olla hyödyllistä, kun se koetaan sopivissa tilanteissa ja oikeassa suhteessa.
Fysiologinen taistele tai pakene -reaktio, joka vapauttaa stressihormoneja kilpailun aikana, voi auttaa yksilöä kukoistamaan ja käyttämään enemmän voimaa voittamiseen.
Vastaavasti nämä fyysiset oireet auttavat kehoa välttämään vaaraa. Pieni määrä stressiä, kun työpaikalla tai koulussa lähestyvä määräaika lähestyy, on normaali reaktio, ja se voi olla terveellistä ja kannustaa sinua saamaan tehtävän ajoissa valmiiksi.
On kuitenkin haitallista, jos tällaista stressiä koetaan liian usein tai liian pitkään. Vastaavasti fysiologinen stressireaktio silloin, kun välitöntä vaaraa tai painetta ei ole, vahingoittaa kehoa ja mieltä ja saattaa uuvuttaa ihmisen.
Kun joku kokee stressiä jatkuvasti ja pitkään, sitä voidaan pitää kroonisena stressinä.
Kroonisen stressin tiedetään olevan altistava tekijä monille sairauksille ja terveysongelmille, kuten sydänongelmille, ahdistuneisuudelle, univaikeuksille ja masennukselle. Se johtaa usein loppuunpalamiseen sekä moniin muihin tunne-elämän merkkeihin.
Vaikutus fyysiseen ja henkiseen terveyteen
Mielenterveyteen voi vaikuttaa nopeasti, jos stressi jää hoitamatta ja lievittämättä. Kun stressi muuttuu krooniseksi, se vaikuttaa usein kielteisesti henkiseen ja fyysiseen terveyteen.
Pitkäaikaisessa stressissä keho reagoi, ja voimme kokea fyysisiä oireita.
Oireet voivat ilmetä seuraavina:
- korkea verenpaine
- sydän- ja verisuonisairaudet
- huono unen laatu ja kesto
- unen puute
- seksuaaliset ongelmat
- ruoansulatusongelmat
- painon muutokset (joko painonnousu tai laihtuminen)
- lihasjännitys
- säryt ja kivut.
Psyykkiset oireet voivat usein ilmetä ahdistuneisuutena, henkisen hyvinvoinnin muutoksina ja mielialan muutoksina, kuten ärtyneisyyden tai masennuksen tunteina. Nämä voivat johtaa henkisiin oireisiin, kuten mielisairauteen ja mielenterveyden heikkenemiseen.
Oletetaan, että yksilö kokee, että hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa kärsii ja että stressi vahingoittaa hänen mielenterveyttään ja fyysistä terveyttään. Tällöin on tärkeää ottaa yhteyttä perusterveydenhuollon tarjoajaan tai hakea ammattiapua, jotta oppii selviytymään stressistä ja ahdistuksesta ja ehkäisemään niitä.
Stressin aiheuttajien tunnistaminen
Kun olet rauhallisemmassa ja säännellyimmässä tilassa, pohdi, mikä on saattanut aiheuttaa stressin tunteet.
Tavoitteena on pystyä tunnistamaan stressin keskeiset tunnusmerkit. Näin stressin "lumipalloefekti" voidaan pysäyttää ennen kuin se alkaa tai ainakin ennen kuin se karkaa käsistä.
Yleisesti ottaen stressi voi johtua siitä, että tuntee olevansa ylikuormitettu velvollisuuksien kanssa. Siksi monilla ihmisillä liiallinen stressi johtuu siitä, että he sanovat "kyllä" liian monille asioille.
Jos asia on näin, on aika alkaa sanoa "ei" useammalle asialle ja asettaa selkeät ja terveet rajat.
Ylityöllistäminen on usein resepti katastrofiin. Kun otamme aikaa itsellemme ja itsellemme tärkeille asioille, voimme luonnollisesti rajoittaa stressitekijöille altistumista, mikä johtaa siihen, että tunnemme olomme rentoutuneemmaksi.
Tällöin stressinhallinnan toteuttaminen on paras tapa pitää stressin ja paineen tunteet loitolla. Joitakin yleisiä stressin syitä elämässä voi olla mm:
- Työhaastattelut
- Työhön liittyvä stressi
- Esitelmät luokassa
- Lähestyvät määräajat
- Suhdeongelmat
- Terveysongelmat
- Taloudelliset ongelmat
- Luonnonkatastrofi
Stressin ja paineen välinen ero
Stressiä ja painetta tarkasteltaessa on varsin hyödyllistä erottaa nämä käsitteet toisistaan.
Stressillä tarkoitetaan yksilön psykologista ja fysiologista reaktiota koettuihin haasteisiin tai vaatimuksiin. Esimerkiksi lähestyvä määräaika tai henkilökohtaisten ristiriitojen selvittely voi aiheuttaa stressiä.
Tämä reaktio ilmenee erilaisina oireina, kuten ahdistuneisuutena, sydämen sykkeen nousuna tai ärtyneisyytenä.
Stressi voi kohtuudella olla motivoiva voima, mutta jatkuvalla stressillä voi olla haitallisia terveysvaikutuksia, myös mielenterveysongelmia.
Paine sen sijaan on usein ulkoista ja liittyy ympäristön yksilölle asettamiin odotuksiin tai vaatimuksiin.
Kyse voi olla työhön liittyvistä odotuksista, yhteiskunnallisista normeista tai perheeseen liittyvistä velvollisuuksista. Paine toimii ulkoisena katalysaattorina, joka voi johtaa stressiin.
Se, missä määrin paine muuttuu stressiksi, riippuu kuitenkin merkittävästi siitä, miten yksilö suhtautuu näihin ulkoisiin vaatimuksiin ja miten hän selviytyy niistä. Pohjimmiltaan paine on ulkoinen voima, mutta stressi on sisäinen reaktio tähän voimaan, ja se vaihtelee suuresti henkilöstä toiseen.
Stressin hallinta
Kuten ihmisten yksilölliset tavat tuntea itsensä stressaantuneiksi, myös stressin lievittäminen voi vaihdella jokaisen ihmisen kohdalla, ja se jakautuu usein kahteen pääluokkaan: jotkin lähestymistavat voivat olla haitallisia, kun taas toiset ovat hoitavia ja tukevia.
Haitalliset strategiat
Stressin aikana luonnolliset stressireaktiomme voivat joskus sortua pelokkaiden ajatusten ja tekojen toistuviin malleihin. Nämä syklit voivat tahattomasti vahingoittaa meitä tai meitä ympäröiviä ihmisiä, jos niitä ei hillitä.
Monet stressiä kokevat ihmiset ottavat nopean ja helpon ratkaisun stressin hallintaan. Nämä tarjoavat pikemminkin lyhytaikaista, välitöntä helpotusta, ja niihin voi kuulua stressinhallintatoimia, kuten esim:
- liiallinen alkoholin tai päihteiden käyttö
- epäterveelliset ruokailutottumukset
- Rahan tuhlaaminen kevytmielisesti
- Muiden mieltä muuttavien (usein riskialttiiden) käyttäytymismuotojen harjoittaminen.
- Välttely tai eristäytyminen (muista ihmisistä vetäytyminen voi tarjota tilapäistä helpotusta, mutta pitkällä aikavälillä se voi lisätä yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunnetta).
- Ylityöllistäminen
Näitä tehdään usein ilman suurempaa harkintaa - melkein kuin refleksinomaisesti - helpotuksen löytämiseksi vaikeista tunteista ja tuntemuksista stressaavissa tilanteissa. Tämä johtaa ensimmäiseen tapaan käsitellä stressiä - niihin välittömiin reaktioihin, joita yleensä kadutaan heti sen jälkeen.
Jotkut saattavat huomata tarttuvansa ylimääräiseen juomaan, ottavansa yhteyttä exään, vetelehtivänsä television edessä, herkuttelevansa liikaa lohturuoalla, välttelevänsä velvollisuuksia ja jättävänsä liikuntasuunnitelmat väliin. Nämä toimet saattavat tarjota hetkellistä helpotusta, mutta usein ne johtavat jälkikäteen ikävämpiin tunteisiin.
Hyödylliset strategiat
Stressiä lievittäviin toimintoihin ryhtyminen voi olla haastavaa, vaikka tiedätkin, että niistä on hyötyä pitkällä aikavälillä, sillä ne vaativat enemmän tietoista ponnistelua ja huomiota.
Näissä toiminnoissa on kyse enemmänkin hiljentymisestä, hidastamisesta ja itsensä rauhoittamisesta terveellisesti. Esimerkkejä ovat mm:
- Joogan harjoittelu tai venyttelyt työpöydän ääressäsi
- Juoksulenkille lähteminen tai nyrkkeilysäkin käyttäminen
- Vaahtokylvyn ottaminen
- Työpöydän siivoaminen
Ymmärrettävästi monet ihmiset etsivät lyhytaikaista helpotusta stressaavista tilanteista. Panostaminen pitkän aikavälin harjoituksiin luo kuitenkin perustan kestävälle sietokyvylle, syvälliselle kasvulle ja kestävälle hyvinvoinnille elämän haasteiden keskellä.
Terveelliset tavat ja käyttäytymistavat, jotka torjuvat stressiä
Kaikkea stressiä ei voi poistaa, eikä siihen kannata pyrkiä. Paitsi että stressin tunne on normaali osa jokapäiväistä elämää, se voi pieninä annoksina olla myös hyvä asia. Suuren esityksen tai kilpailun aiheuttama stressin tunne tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että olet huolissasi näistä tapahtumista.
Säännöllinen, terveellinen itsehoitokäyttäytyminen voi kuitenkin vähentää stressaavien tapahtumien kielteisiä vaikutuksia. Tässä on tapoja, joita voi kokeilla ja toteuttaa säännöllisesti:
- Meditaatio
- Mindfulness-harjoitus
- Jooga
- Hengitystyö
- Terveelliset ruokailutottumukset
- Säännöllinen liikunta
- Parempi nukkuminen
Meditaatio
Meditaatiotekniikoita voi tehdä yksin, parin tai ryhmän kanssa tai luokassa.
Monet ihmiset huomaavat, että lyhyet meditaatiojaksot voivat auttaa rauhoittamaan mielen stressaavina aikoina tai silloin, kun toimitaan impulsiivisesti sen vuoksi.
Meditaatio stressiä vastaan, mindfulness-harjoitukset ja jooga vaativat hieman enemmän harjoittelua kuin yleinen terveellinen syöminen ja säännöllinen liikunta, mutta niiden vaikutus stressitason alentamiseen voi olla elämää muuttava:
Meditaatiota on harjoitettu tuhansia vuosia, ja se on yksi parhaista tavoista käynnistää "rentoutumisreaktio" ja lievittää stressin oireita.
Vain 10 minuutin päivittäisellä meditaatiolla stressin vähentämiseksi voidaan vähentää stressiä ja ahdistusta, parantaa keskittymiskykyä ja toteuttaa syvää rentoutumista.
Mindfulness
Mindfulness-harjoitus on asia, josta on jo puhuttu, mutta joka kannattaa mainita uudelleen.
Tätä harjoitusta voi käyttää milloin ja missä tahansa.
Yksilöt voivat jopa opettaa itseään olemaan koko ajan tietoinen - ajatus, jota muinainen buddhalaisuus tukee ja jota buddhalaismunkit ja -nunnat harjoittavat.
Mindfulness on hyödyllistä, kun halutaan välttää mököttämistä ja villiä mieltä, joka ei pysty pysymään keskittyneenä.
Se auttaa lisäämään elämäniloa korostamalla nykyhetken merkitystä.
Lopuksi se auttaa tunnistamaan ajatukset, tunteet ja emootiot, jotka saattavat olla häiritseviä, jotta ne voidaan korjata, niihin voidaan kiinnittää huomiota tai ne voidaan hyväksyä osana elämän nousu- ja laskuvirtaa.
Jooga
Jooga on toinen stressinpoistoväline, jota voi harjoittaa lähes missä tahansa.
Vaikka joogatunneilla voi varmasti käydä, sitä voi harrastaa myös työpöydän ääressä, kotona makuuhuoneen lattialla ja ulkona minä tahansa päivänä.
Tämä voi edistää työhyvinvointia saamalla muutkin osallistumaan.
Jooga auttaa vähentämään stressiä opettamalla yksilöä keskittymään syvään hengittämiseen ja hengittämään tehokkaammin.
Jooga-asennot ja -liikkeet rentouttavat kehoa ja siten luonnostaan myös mieltä. Tämä voi auttaa vapauttamaan tunne-energiaa ja kehittämään vahvemman yhteyden kehon ja mielen välille stressitilanteessa.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on stressin määritelmä?
Stressi voidaan määritellä vaikean tilanteen aiheuttamaksi henkisen huolen tai jännityksen tilaksi. Stressi on ihmisen luonnollinen fysiologinen ja biologinen reaktio, joka auttaa vastaamaan elämän haasteisiin ja uhkiin. Kukaan ei ole immuuni stressille, vaan jokainen ihminen kokee sitä jossain määrin.
Mikä on paras tapa lievittää stressiä?
Käsittelemme liikaa stressiä eri tavoin. Suositeltavimpia tapoja lievittää stressiä ovat aktiivisuus ja säännöllinen liikunta, meditaatio ja mindfulness-harjoitukset, kiitollisuuden ilmaiseminen kiitollisuuspäiväkirjassa, säännölliset tarkistukset itsesi kanssa, ulkoilu ja riittävä auringonotto päivän mittaan sekä rauhoittavan musiikin kuuntelu.
Mitkä ovat kolme stressityyppiä?
Kolme tunnetuinta stressityyppiä ovat akuutti stressi, joka on lyhytaikaista ja välitöntä stressiä vastauksena johonkin tapahtumaan; episodimainen akuutti stressi, joka on toistuvia akuutin stressin jaksoja; ja krooninen stressi, joka on pitkäaikaista lievittymätöntä stressiä.
Olipa tyyppi mikä tahansa, tunnet stressin oireita välittömästi, jos se jää käsittelemättä liian pitkäksi aikaa.
Viitteet
Stressin oireet: Vaikutukset kehoon ja käyttäytymiseen
Stressi: Stressi: Merkit, oireet, hallinta ja ehkäisy
Mitä stressi on? | UNICEF Parenting
Vastuuvapauslauseke
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattitaitoista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa, ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydestäsi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.
