Kestävyys, kyky toipua vaikeuksista, on elämäntaito, joka on jokaisen meistä ulottuvilla. Kärsivällisyydellä ja sinnikkyydellä voimme selviytyä vaikeista ajoista ja selvitä niistä vahvempina.
Sana resilienssi on peräisin latinan verbistä resilire, joka tarkoittaa perääntyä tai hypätä takaisin. American Psychological Associationin (APA) mukaan resilienssi viittaa huomattavaan kykyymme sopeutua tai voittaa vastoinkäymiset.
Inhimillisellä matkallamme kohtaamme usein vaikeita aikoja, jotka voivat saada resilienssin tuntumaan vaikealta yhdistää tai uskoa siihen. Resilienssi ei kuitenkaan ole jotain kiinteää tai katoavaa, vaan se on jotakin, joka meillä jokaisella on itsessämme ja joka odottaa, että sitä käytetään hyväksi.
Vaikeina aikoina monet meistä kääntyvät lohtua etsiessään rakkaiden mukavuuksien ja tuttujen, vaikkakin epätäydellisten tai epäterveiden selviytymisstrategioiden puoleen. Nämä lohdutukset ovat luonnollinen osa ihmisenä olemista, joten sen sijaan, että häpäisemme itseämme, voimme hyväksyä itsemme myötätuntoisesti ja ymmärtäväisesti.
Samalla, kun aidosti omaksumme ja sitoudumme joustavuuteemme, korvaamme nämä selviytymiskäyttäytymiset sellaisilla, jotka vaalivat ja tukevat hyvinvointiamme. Loppujen lopuksi juuri vaikeimpien hetkien kautta löydämme usein suurimman voimamme.
Miten joustavuus sitten näkyy jokapäiväisessä elämässämme? Tässä on viisi merkkiä, joita kannattaa tarkkailla:
Sitkeillä ihmisillä on huomattava kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin tyylikkäästi ja joustavasti. Mieti tarinaa ystävästä, joka kohtasi odottamattomia takaiskuja mutta pysyi avoimena uusille mahdollisuuksille, mukautti suunnitelmiaan ja löysi innovatiivisia ratkaisuja matkan varrella.
"Kun tulee suuri pettymys, emme tiedä, onko se tarinan loppu. Se voi olla vain suuren seikkailun alku." - Pema Chödrön, Kun asiat hajoavat: Heart Advice for Difficult Times.
Toivoa herättävän näkökulman ylläpitäminen voi valaista synkimmätkin hetket ja edistää vastustuskykyä vastoinkäymisten edessä. Ajattele jotakuta, joka esteistä huolimatta näkee takaiskut mahdollisuutena kasvaa ja muuttua ja löytää optimismista voimaa.
Kestävyys kukoistaa tukevien ihmissuhteiden hoivaavassa syleilyssä. Kuvittele itsellesi läheisten yhteisö, joka tarjoaa vankkumatonta kannustusta, empatiaa ja apua ja tarjoaa tukiviivan haastavina hetkinä.
Syvälle kaivautuminen ja resilienssin hyödyntäminen tarkoittaa, että ymmärrämme syvällisesti tunteitamme ja käytämme terveitä selviytymiskeinoja niiden käsittelemiseksi. Harjoitukset, kuten mindfulness tai itsereflektio, jotka auttavat meitä käsittelemään ja ymmärtämään tunteitamme, voivat olla uskomattoman maadoittavia ja vakauttavia.
Tarkoitustieto maadoittaa meidät ja ruokkii kestävyyttämme sekä antaa matkallemme merkityksen ja suunnan. Ajattele tuttujamme tai ihailemiamme ihmisiä (ehkä molempia!), jotka löytävät tarkoituksen intohimoistaan ja arvoistaan, mikä saa heidät ryhtymään mielekkäisiin toimiin ja selviytymään haasteista päättäväisesti ja määrätietoisesti.
Huomatessamme ja vaalimalla näitä kestävyyden merkkejä itsessämme ja ympärillämme olevissa ihmisissä voimme selvitä vaikeista ajoista ja todistaa, kuinka vahvoja ja kyvykkäitä olemme.
Resilienssi käsittää lukuisia vahvuuksia, jotka tukevat meitä vaikeiden aikojen yli. Tutustutaan neljään päätyyppiin: psykologiseen, emotionaaliseen, fyysiseen ja yhteisölliseen kestävyyteen.
Psykologisessa tai henkisessä sietokyvyssä on kyse sisäisestä vahvuudestamme, siitä, miten käsittelemme vaikeita tilanteita hukkumatta (tai ainakin niin hukkumatta, että vältämme tai emme näe mahdollisia ratkaisuja tai etenemisteitä). Ajattele esimerkiksi henkilöä, joka kohtaa takaiskun työssä mutta pysyy keskittyneenä ja optimistisena ja löytää keinoja edetä.
Emotionaalinen sietokyky tarkoittaa sitä, miten hallitsemme ja säätelemme tunteitamme erityisesti vaikeina aikoina. Se tarkoittaa sitä, että tiedämme , milloin tunnemme itsemme stressaantuneiksi tai järkyttyneiksi, ja löydämme terveellisiä tapoja selviytyä, olipa kyse sitten keskustelusta ystävän kanssa tai jostain, mistä nautimme.
Kehomme ovat astioita, joiden kautta koemme elämää, ja fyysinen joustavuus on se, mikä pitää ne vahvoina ja elinvoimaisina. Kyse on sairaudesta tai vammasta toipumisesta, aktiivisena pysymisestä ja kehomme hoitamisesta levon, ravinnon ja iloisen liikunnan avulla.
Yhteisön sietokyky on yksinkertaisesti yhteistä voimaa, joka syntyy, kun ryhmät kohtaavat vaikeita tilanteita yhdessä. Kyse on siitä, miten yhteisöt kokoontuvat yhteen, tukevat toisiaan ja löytävät ratkaisuja haastavina aikoina, olipa kyse sitten luonnonkatastrofista toipumisesta tai taloudellisista vaikeuksista selviytymisestä. Se on yhteyden ja solidaarisuuden voima toiminnassa.
Usein unohdettu sietokyky on salainen supervoimamme, jonka avulla selviämme henkilökohtaisista haasteista. Seuraavassa on kolme syytä, miksi sietokyvyn vaaliminen on paitsi hyödyllistä myös ratkaisevan tärkeää jokapäiväisen hyvinvointimme kannalta:
Stressin lievittäminen: Resilienssi auttaa meitä selviytymään vaikeista tilanteista selvin päin. Ajattele hetkeä, jolloin pysyit tyynenä haastavan hetken aikana ja luotit sisäiseen voimaasi pysyäksesi vakaana.
Itsemyötätunto: Resilienssi antaa meille mahdollisuuden harjoittaa itsemyötätuntoa, tarjota ystävällisyyttä ja ymmärrystä itsellemme, kun kompastumme tai kaadumme. Kuvittele huolehtiva ystävä, joka tarjoaa rohkaisun ja tuen sanoja ja muistuttaa sinua siitä, että on ihan ok (ja normaalia!) olla epätäydellinen.
Itseluottamuksen vahvistaminen: Resilienssi ruokkii itseluottamusta ja antaa meille voimaa kohdata haasteet suoraan. Muistele tilannetta, jossa selvisit jostain uskomattoman vaikeasta ja nousit vahvempana esiin; tämä osoittaa joustavuuttasi ja lisää samalla itsetehokkuuttasi ja itseluottamustasi.
Vaikka ikä, henkilökohtainen historia ja ympäristö vaikuttavat alkuperäiseen sietokykymme tasoon, on tärkeää muistaa, että sietokykymme on muuttuva, ei kiveen hakattu. Kauniisti lapset kehittävät resilienssiä ajan myötä, mikä tarjoaa oivalluksia sen viljelyyn aikuisille.
Voimme tulla joustavammiksi harjoittamalla tietoista ajattelua ja pohdintaa. Osana kognitiivista käyttäytymisterapiaa resilienssin rakentaminen tarkoittaa negatiivisten käyttäytymismallien ja ajatusmallien tietoista pohdintaa ja muuttamista. Ensimmäinen askel on harjoittaa myönteistä itsekeskustelua ja tunnistaa myönteiset ja kielteiset tunteet ja käyttäytymismallit.
Resilienssitutkimus viittaa myös siihen, että kyvyttömyys käsitellä tehokkaasti vaikeuksia (koska emme hyödynnä resilienssitaitojamme) voi johtaa negatiivisiin tunnetiloihin tai mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja stressiin.
Toinen askel on valjastaa sisäinen voimamme ja mukauttaa selviytymistaitoja, jotka pyrkivät tarpeisiimme ja auttavat meitä alentamaan stressitasoa.
On olemassa tapoja hengittää, jotka vaikuttavat suoraan biologisiin tiloihimme, jotka rauhoittavat meitä. Yleisiä selviytymiskeinoja ovat liikunta, fyysinen aktiivisuus, syvä hengitys, unihygienian parantaminen, riittävä unen saanti ja nauttimamme aktiviteetit tai harrastukset.
Valon löytäminen pimeydestä voi tuntua vaikealta tehtävältä, varsinkin kun elämä heittää tiellemme kovimpia haasteita. Kuitenkin jopa myrskyisimpienkin olosuhteiden keskellä toivon pilkahdukset odottavat löytämistämme.
Vastoinkäymisten hetkellä positiivisen itsekehun harjoittaminen saattaa aluksi tuntua vieraalta tai jopa kevytmieliseltä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että optimististen ajatusten tulviminen mieleemme voi tukahduttaa negatiivisuuden melun ja terävöittää samalla keskittymistämme. Muokkaamalla näkökulmia positiivisemman linssin läpi emme ainoastaan muuta tunnemaailmaamme vaan myös valmistelemme tietä muutostoimille.
Resilienssin vaaliminen vaatii aikaa ja harjoittelua, eikä se ole merkki siitä, että meiltä puuttuu resilienssi. Joskus voi olla jopa haastavaa ymmärtää, mistä aloittaa ja mitä selviytymistaitoja hyödyntää, varsinkin kun emme tunne itseämme parhaaksi. Näissä tapauksissa yhteydenotto mielenterveysalan ammattilaiseen, joka voi opastaa meitä prosessin läpi, voi olla äärimmäinen itsehoidon muoto.
Jokainen meistä voi kehittää taitoja, joiden avulla voimme kehittää sietokykyä. Vaikeina hetkinä voimme keskittyä mieluummin nykyhetkeen (kuin murehtia tai murehtia menneisyyttä tai tulevia "entä jos" -tilanteita). Ajan mittaan ja kärsivällisesti voimme valjastaa positiiviset tunteet ja voiman, jotta voimme rakentaa sietokykyä ja kasvaa.
Resilienssi: Walker, B. H. (2020).
Kuinka olla joustavampi: 8 tapaa kehittää sietokykyäsi | Calm
Stressin hallinta ja sietokyvyn kehittäminen | mind.org
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain informatiiviseen tarkoitukseen, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa, ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydestäsi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.