Korkean toimintakyvyn ahdistus

Stressin ja ahdistuksen aiheuttamat fyysiset oireet ja psyykkinen kuormitus voivat vaikuttaa yksilön jokapäiväiseen toimintakykyyn. Korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus voi saada erilaisia muotoja ja ilmetä yksilöllisesti eri henkilöillä.

Korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus

Ahdistuneisuus ei ole aina ilmeistä, ja sen tunnistaminen itsessämme ja muissa voi olla haastavaa. Vaikka joku saattaa vaikuttaa päällisin puolin olevan kunnossa, hänellä saattaa olla tunteita, jotka tekevät yksinkertaisista tehtävistä, kuten töiden loppuun saattamisesta, hyvin haastavia.

Mitä on hyvin toimiva ahdistus?

Hyvin toimiva ahdistuneisuus on jokseenkin harhaanjohtava nimitys; se viittaa siihen, että ihmiset pystyvät tehokkaasti hallitsemaan ahdistuneisuuttaan ja pysyvät samalla tuottavina ja menestyksekkäinä jokapäiväisessä elämässään.

Ne meistä, joilla on hyvin toimiva ahdistus, näyttävät yleensä ulospäin rauhallisilta, järjestäytyneiltä ja aikaansaavilta. Me loistamme urallamme, ylläpidämme ihmissuhteita ja hoidamme velvollisuudet näennäisen helposti. Pinnan alla piilee kuitenkin jatkuva ahdistuksen tunne, ajatusten kiihtyminen ja itsellemme asettamamme epärealistiset odotukset. Saatamme piilottaa tunteemme muilta mielenterveyteen liittyvän leimautumisen vuoksi.

Ahdistuneisuus jatkumolla

Ahdistuneisuus ei ole yksioikoinen kokemus; se vaihtelee satunnaisesta hermostuneisuudesta vakavaan paniikkiin. Tämän spektrin toisessa päässä ovat ahdistuneisuushäiriöt, kuten yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD) ja sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö, kliinisesti tunnustetut tilat, joille on ominaista jatkuva ja liiallinen huoli elämän eri osa-alueista.

Tämän spektrin sisällä on kuitenkin myös niin sanottua "hyvin toimivaa ahdistuneisuutta", joka ei välttämättä täytä häiriön diagnostisia kriteerejä, mutta vaikuttaa silti merkittävästi yksilöiden elämään heidän säännöllisesti kokemiensa ahdistusoireiden vuoksi.

Huolimatta siitä, ettei se täytä kliinisen häiriön kriteerejä, hyvin toimiva ahdistus on todellinen ja pätevä kokemus. Diagnoosin puuttuminen ei vähennä sen aiheuttamaa ahdistusta tai tuen ja ymmärryksen tarvetta.

Ihmiset, joilla on hyvin toimiva ahdistuneisuus, usein sisäistävät kamppailunsa ja hylkäävät ahdistuneisuuden tunteensa perusteettomina tai merkityksettöminä verrattuna niihin, joilla on diagnosoitu häiriö. Näiden haasteiden tunnustaminen ja hyväksyminen on tärkeää.

Mitä eroa on huolen ja ahdistuksen välillä?

Tunteiden matkallamme huoli keskittyy yleensä tiettyihin huolenaiheisiin mielessämme, mikä saa meidät etsimään ratkaisuja, kun taas ahdistus leviää koko kehossamme luoden laajemman levottomuuden tunteen. Huoli saa meidät usein ryhtymään toimiin, mutta ahdistus voi tuntua loputtomalta ajatussilmukalta, josta on vaikea irrottautua.

Ahdistus on meille kaikille yleinen kokemus, ja se on yleensä hallittavissa. Jos ahdistus kuitenkin jatkuu ja alkaa häiritä keskittymiskykyä työssä tai koulussa, sosiaalista kanssakäymistä tai päivittäisten velvollisuuksien hoitamista, siitä tulee merkittävä huolenaihe. On tärkeää tunnistaa, milloin ahdistus alkaa häiritä elämäämme. Tuen hakeminen rauhallisuuden ja tasapainon palauttamiseksi on myönteinen askel kohti yleistä hyvinvointia.

Miltä korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus näyttää ja tuntuu?

Korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus voi usein tuntua siltä kuin eläisi piilossa olevan painon kanssa, jolloin maailma näkee yhden asian, mutta sisäisesti on kehittymässä toinen tarina. Kuvittele olevasi pätevä ammattihenkilö, luotettava ystävä tai omistautunut perheenjäsen, mutta pinnan alla piilee jatkuva huolen ja itseepäilyn myrsky, jonka vuoksi tasapainon löytäminen stressaavissa elämäntapahtumissa on yhä vaikeampaa.

Saatat suunnitella huolellisesti päivän jokaisen yksityiskohdan, pyrkiä täydellisyyteen työssäsi tai ihmissuhteissasi, mutta sinun on vaikea päästä eroon tunteesta, että olet jäänyt vajaaksi. Paine loistaa ja täyttää odotukset voi tuntua ylivoimaiselta, vaikka muut pitäisivätkin sinua pätevänä ja järjestelmällisenä.

"Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (Generalized Anxiety Disorder, GAD) on yleinen, ja se vaikuttaa jopa 5 prosenttiin Yhdistyneen kuningaskunnan väestöstä (NHS, 2018). Mutta ne meistä, jotka kuvailisivat ahdistuneisuuttamme "hyvin toimivaksi", tietävät ne ylimääräiset paineet, jotka johtuvat siitä, että ihmiset luulevat sinun olevan 'kunnossa'." - Jodi Barnard, PhD

Fyysisesti korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus voi näkyä eri tavoin. Se voi olla hartioiden lihasjännitystä, joka ei tunnu koskaan hälvenevän, nopeaa sydämenlyöntiä, joka seuraa jokaista päätöstä, tai vatsan solmuja ennen sosiaalista kanssakäymistä.

Näinä hetkinä on tärkeää tunnustaa epämukavuus sen sijaan, että työnnät sen syrjään. Näiden tunteiden käsittelyssä ei ole kyse niiden katoamisesta, vaan niiden läsnäolon tunnustamisesta ja sen sallimisesta, että voit istua niiden kanssa. On ok tuntea pelkoa tai epävarmuutta, ja on ok hakea tukea näiden tunteiden käsittelyyn.

Saatat kokea korkean toimintakyvyn ahdistusta, jos:

Pohdi seuraavia käyttäytymismalleja ja kokemuksia, sillä ne saattavat vastata omaa matkaasi. Tämä luettelo on saanut inspiraationsa Honestly Holistic -yhteisön Tamryn Burgessin oivalluksista ja tuo esiin mahdollisia merkkejä korkean toimintakyvyn ahdistuksesta ja hyvää tarkoittavista, mutta lopulta epäterveellisistä selviytymiskeinoista:

• Aina näyttää siltä, että kaikki on kunnossa: Yrität kuitenkin sisäisesti tasapainoilla ylivoimaisten tunteiden välillä, jotka vaihtelevat epävarmuudesta pelkoon ja pelkoon.

• Perfektionismi: Täydellisyyden tavoittelusta tulee tuttu teema jokapäiväisessä elämässäsi. Olipa kyse sitten tehtävien huolellisesta järjestämisestä tai erittäin korkeiden vaatimusten asettamisesta itsellesi, virheettömyyden tavoittelu tuntuu jatkuvalta vaatimukselta.

• Syyllisyys seisokkiajasta: Taukojen pitäminen tai lepohetkien salliminen voi laukaista syyllisyyden tai levottomuuden tunteita. Tuottavuuden ja itsestä huolehtimisen tasapainottaminen voi joskus tuntua haastavalta.

• Liiallinen riippumattomuus: Haasteiden kohtaamisesta huolimatta tuen hakeminen voi tuntua pelottavalta. Olipa syynä sitten pelko muiden kuormittamisesta tai huoli haavoittuvuudesta, avun pyytämisestä tulee vaikeasti ylitettävä este.

• Epäonnistumisenpelko: Jatkuva epäonnistumisen pelko voi vaikuttaa ajatuksiisi ja tekoihisi ja ajaa sinua pyrkimään täydellisyyteen ja välttämään takaiskuja. Ajatus siitä, että tuotat pettymyksen muille tai et täytä odotuksia, painaa mieltäsi.

Kun tutkimme korkean toimintakyvyn ahdistuneisuuden kiemuroita, on tärkeää edetä varovasti ja empaattisesti. Ulkoisen olemuksen ja sisäisen myllerryksen herkän tasapainon tunnistaminen on merkittävä askel kohti itsetuntemusta ja paranemista.

Muista, ettet ole yksin näiden haasteiden kanssa; monet muutkin jakavat samanlaisia kokemuksia. Haavoittuvuuden hyväksyminen ja tuen hakeminen voivat olla voimakkaita katalysaattoreita parantumiselle ja muutokselle.

Asiat, jotka ruokkivat korkean toimintakyvyn ahdistusta

Korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus voi johtua geneettisten taipumusten, ympäristövaikutusten ja ajan myötä kehittyvien persoonallisuuden piirteiden yhdistelmästä. Vaikka ahdistuksen laukaisevat tekijät voivat vaihdella henkilöstä toiseen, näiden vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen voi valottaa ahdistavien ajatusten ja käyttäytymisen juuria.

Kiireen kulttuuri

Yhteiskunnassa, jossa ylistetään jatkuvaa tuottavuutta ja saavutuksia, hustle-kulttuuri kannustaa yksilöitä asettamaan rahallisen menestyksen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edelle. Tavoitteiden väsymätön tavoittelu tapahtuu usein työ- ja yksityiselämän tasapainon ja emotionaalisen terveyden kustannuksella. Paine ylläpitää "always-on"-mentaliteettia ja pelko epäonnistumisesta lisäävät stressiä ja ahdistusta ja edistävät huolen ja pelon kierrettä.

"Et ole vain syntynyt keskittämään koko olemassaoloasi työhön ja työntekoon. Synnyit parantamaan, kasvamaan, palvelemaan itseäsi ja yhteisöä, harjoittelemaan, kokeilemaan, luomaan, saamaan tilaa, unelmoimaan ja olemaan yhteydessä."-Tricia Hersey, Lepo on vastarintaa: A Manifesto

Perfektionismi

Vaikka erinomaisuuteen pyrkiminen voi olla ihailtavaa, perfektionismista voi tulla kaksiteräinen miekka. Virheettömyyden väsymätön tavoittelu voi johtaa lisääntyneeseen ahdistukseen pienistä virheistä tai havaituista puutteista. Huippusuorittajien keskuudessa yleinen huijarisyndrooma vahvistaa riittämättömyyden tunnetta ja pelkoa siitä, että epäpätevyys paljastuu.

Epätasa-arvo työpaikalla

Epätasa-arvoisuus työpaikalla, kuten sukupuoleen tai rotuun perustuva eriarvoinen kohtelu, voi pahentaa ahdistuksen ja loppuunpalamisen tunteita. Työntekijät, jotka tuntevat itsensä aliarvostetuiksi tai syrjäytetyiksi, ovat alttiimpia stressille ja emotionaaliselle rasitukselle.

Osallistavan työympäristön vaaliminen, jossa kaikki tuntevat itsensä arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi, on olennaisen tärkeää ahdistuksen lievittämiseksi ja yhteenkuuluvuuden tunteen edistämiseksi.

Mielenterveys- tai muut terveysongelmat

Korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus liittyy usein taustalla oleviin mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen tai yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Tämä korrelaatio on erityisen merkityksellinen korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa, joilla masennus on yleisin mielisairaus, jota pahentaa akateemiseen suoritukseen liittyvä voimakas stressi.

Anxiety and Depression Association of American mukaan noin puolella masennuksesta kärsivistä on myös ahdistuneisuushäiriö.

Lisäksi fyysiset terveysongelmat, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöt tai sydän- ja verisuoniongelmat, voivat pahentaa levottomuuden ja ahdistuksen tunteita. Sekä mielenterveys- että fyysisten terveysongelmien ratkaiseminen on ratkaisevan tärkeää, jotta korkean toimintakyvyn ahdistuneisuutta voidaan hallita tehokkaasti.

Kun tunnistamme korkean toimintakyvyn ahdistuneisuuden monitahoisen luonteen, voimme tunnistaa ahdistusta laukaisevat tekijät ja kehittää strategioita itsehoitoa ja tukea varten.

Miksi korkean toimintakyvyn ahdistuneisuuteen puuttuminen on tärkeää?

Löydä vahvuutesi

Korkean toimintakyvyn ahdistuneisuuden tunnistaminen ei ole merkki heikkoudesta, vaan se on osoitus sisäisestä vahvuudestasi ja joustavuudestasi. Tunnustamalla kamppailusi voimaannutat itsesi kohtaamaan haasteet rohkeasti ja päättäväisesti, mikä tasoittaa tietä henkilökohtaiselle kasvulle ja kehitykselle.

Vaali merkityksellisiä yhteyksiä

Ahdistuksestasi avautuminen edistää aitoja yhteyksiä muihin. Kun tunnustat haavoittuvuutesi, kutsut empatiaa ja ymmärrystä ihmissuhteisiisi, mikä vahvistaa siteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden ja tuen tunnetta.

Aseta itsehoito etusijalle

Korkean toimintakyvyn ahdistuneisuuden huomiotta jättäminen aiheuttaa stressiä ja estää sinua huolehtimasta itsestäsi tehokkaasti. Tunnustamalla ahdistuneisuutesi tunnistat itsehoitokäytäntöjen, kuten mindfulnessin, liikunnan ja rajojen asettamisen, merkityksen, mikä edistää yleistä hyvinvointia ja joustavuutta.

Paranna suorituskykyä ja tyytyväisyyttä

Hyvin toimiva ahdistuneisuus voi vaikuttaa suorituskykyyn ja tyytyväisyyteen elämän eri osa-alueilla. Kun puutut ahdistuneisuuteesi, saat selkeyttä ja keskittymistä, jolloin voit tavoitella tavoitteitasi uudella tarmolla ja nautinnolla, mikä johtaa suurempaan tyydytykseen ja menestykseen.

Hyväksy aitous

Ahdistuneisuutesi tunnustaminen on voimakas askel kohti autenttisen itsesi omaksumista. Tunnustamalla kamppailusi ja hyväksymällä itsesi täysin, aloitat itsesi löytämisen ja itserakkauden matkan ja avaat oven aitouteen, tarkoitukseen ja täyttymykseen perustuvaan elämään.

Tapoja tukea itseäsi

Itsestämme huolehtiminen on tärkeää, jotta voimme säilyttää tasapainon elämässä ja vähentää korkean toimintakyvyn ahdistuneisuuden vaikutuksia. Seuraavassa on joitakin selviytymisstrategioita, joita kannattaa harkita:

Kokonaisvaltaiset lähestymistavat

"Kun liikun puolet nopeammin, huomaan kaksi kertaa enemmän" - Tara Brach, psykologi ja mindfulness-opettaja

• Harjoittele kiitollisuutta: Kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen voi auttaa meitä keskittymään elämämme myönteisiin puoliin haasteidenkin keskellä. Jos otamme joka päivä aikaa miettiä, mistä olemme kiitollisia, voimme muuttaa näkökulmaamme ja kasvattaa tyytyväisyyden tunnetta; tämä käytäntö on eräänlaista positiivisen psykologian harjoittelua.

• Kohtele itseäsi kuin rakasta ystävääsi: Hyväksy itsesi ja rakasta epätäydellisyyttämme. Sen sijaan, että pitäisit virheitä puutteina, näe ne ainutlaatuisina tilaisuuksina kasvuun ja oppimiseen. Realististen odotusten asettaminen ja saman ystävällisyyden osoittaminen itsellemme kuin rakkaalle ystävälle voi edistää itsemyötätuntoa ja joustavuutta.

• Hidasta: Kiireen ylistämässä maailmassa levon ja rentoutumisen asettaminen etusijalle on hyvinvointimme kannalta ratkaisevan tärkeää. The Nap Ministryn Rest Deck tarjoaa 50 käytäntöä, joiden avulla voit vastustaa grind-kulttuuria ja viljellä sisäistä rauhaa. Hidastamalla voimme ladata mielemme, kehomme ja ihmissuhteemme, mikä edistää syvempää tyydytyksen ja yhteyden tunnetta.

• Lisää iloa päivääsi: Käyttäytymisemme ja arvojemme yhteensovittaminen voi tuoda elämäämme tarkoituksen ja täyttymyksen tunteen. Kun pohdimme, miten voimme tukea ja kohottaa muita, edistämme mielekkäämpää elämää. Sarah Woodin lähestymistavan omaksuminen ilon edistämiseen jokapäiväisessä elämässä muistuttaa meitä siitä, että onnellisuutta ei tarvitse ansaita pelkästään kovalla työllä.

Perinteiset interventiot

• Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT): Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa (Cognitive Behavioral Therapy, CBT) kohtaamme korkean toimintakyvyn ahdistuksen laukaisevat tekijät terapeuttien kanssa toteutettavan ohjatun puheterapian avulla. Tekniikat, kuten ohjatut meditaatiot ahdistuneisuuteen, auttavat oireiden hallinnassa, kun taas CBT auttaa tunnistamaan negatiivisten ajatusten perimmäiset syyt parempaa hallintaa varten.

• Lääkitys: Sinulla on mahdollisuus konsultoida psykiatreja, sairaanhoitajia, perusterveydenhuollon lääkäreitä tai muita lääketieteen ammattilaisia selvittääksesi lääkitysvaihtoehtoja ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon ja keskustellaksesi annostelusta oireidesi hallitsemiseksi. Ennen lääkkeiden määräämistä lääkärin on ohjattava sinut perusteellisen ahdistuneisuushäiriön diagnosointiprosessin läpi. Näin varmistetaan, että hoitosuunnitelma vastaa tarkasti yksilöllisiä tarpeitasi ja olosuhteitasi.

Usein kysytyt kysymykset

Miten korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus eroaa ahdistuneisuushäiriöistä?

Hyvin toimivaa ahdistuneisuutta ei luokitella häiriöksi, vaan se on pikemminkin termi, jota käytetään kuvaamaan henkilöitä, jotka onnistuvat toimimaan hyvin jokapäiväisessä elämässään merkittävästä ahdistuneisuudesta huolimatta. Toisin kuin diagnosoitavat ahdistuneisuushäiriöt, hyvin toimiva ahdistuneisuus ei välttämättä täytä diagnostisissa käsikirjoissa, kuten mielenterveyden häiriöiden diagnoosi- ja tilastokäsikirjan viidennessä painoksessa (DSM-5), esitettyjä kriteerejä.

Onko olemassa muita ahdistuksen muotoja?

Paniikkihäiriöt koostuvat paniikkikohtauksista ja äkillisistä kauhukohtauksista ilman ennakkovaroitusta. Se aiheuttaa hengenahdistusta, rintakipua, huimausta ja sydämentykytystä, joka tuntuu lähestyvältä sydänkohtaukselta.

Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö esiintyy yleensä sosiaalisissa ympäristöissä ja syntyy, kun osallistutaan keskusteluihin tai keskusteluihin. Alat murehtia liikaa ja mietit liikaa, mitä aiot sanoa, ja pohdit, nöyryyttääkö se sinua. Onneksi on olemassa keinoja, joilla voit voittaa yliajattelun.

Traumaperäisestä stressihäiriöstä (PTSD) on kyse, kun henkilö kokee erilaisia oireita, kuten painajaisia, takaumia, mielialan laskua, ahdistuneisuutta ja välttelyä altistuttuaan traumaattiselle tapahtumalle, kuten hyväksikäytölle, väkivallalle tai sairaudelle. Henkilö voi hakeutua hoitoon, kuten kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan tai lääkehoitoihin.

Pakko-oireinen häiriö (OCD) tarkoittaa, että henkilöllä on pakko-oireisia ja tunkeilevia ajatuksia. Hän kokee myös liiallista ahdistuneisuutta ja tekee laajoja rituaaleja, joiden tarkoituksena on vähentää ahdistuneisuushäiriötä. Se luokiteltiin aiemmin ahdistuneisuushäiriöksi.

Mitä muita vinkkejä korkean toimintakyvyn ahdistuneisuuden hoitoon?

Harjoittele säännöllisesti pysyäksesi terveenä ja tunteaksesi olosi energiseksi päivän aikana. Venyttelemällä ja liikuttamalla kehoasi voit myös irrottautua siitä, mikä aiheuttaa stressiä, ja parantaa mielenterveyttäsi.

Asianmukainen unihygienia ja johdonmukainen nukkumisaikataulu ovat hyödyllisiä korkean toimintakyvyn ahdistuneisuushäiriön oireiden käsittelyssä. On olemassa useita tapoja, joilla voit torjua unettomuutta ja univajetta, mm:

• Suihkussa käyminen tai kirjan lukeminen mielen ja kehon rauhoittamiseksi

• Aseta oikea nukkumaanmenoaika, jotta saat vähintään kahdeksan tuntia unta

Suunnitelmallinen rentoutuminen ja meditaatio voivat myös vähentää stressitasoja. Harkitse hyviä ja huonoja puolia päättäessäsi - keskustele kiertovalinnoista ystävän, mentorin, mielenterveysalan ammattilaisen tai neuvojan kanssa.

Kun stressaat jostain tehtävästä tai toimeksiannosta, punnitse edut, kuten sen pudottaminen pois tehtävälistalta, ja haitat, jos jätät sen tekemättä ja kiirehdit sen suorittamista myöhemmin. Realististen tavoitteiden asettaminen auttaa sinua tuntemaan olosi rennommaksi ja suorittamaan tehtävät paremmin. Muista työmäärä ja aika/määräajat.

Viitteet

Onko sinulla korkean toimintakyvyn ahdistus | Psychology Today

Korkean toimintakyvyn ahdistuneisuuden piirteet Merkit, syyt, hoidot ja selviytymiskeinot.

Vinkkejä ja strategioita ahdistuksen ja stressin hallintaan | Anxiety and Depression Association of America

6 vinkkiä ammattilaisille, joilla on korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus.

Korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus: Ahdistuneisuushäiriöt: Merkit, oireet ja hoidot

American College Health Association-National College Health Assessment Spring 2008 Reference Group Data Report (lyhennetty): American College Health Association.

Vastuuvapauslauseke

Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin, eikä sen tarkoituksena ole korvata ammattitaitoista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa, ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydestäsi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.