Tutustu hienovaraiseen mutta vahingolliseen psykologiseen hyväksikäyttöön, jota kutsutaan kaasuvalosteluksi.
Selvitä, mitä se on, mistä se johtuu ja miten tunnistaa, jos sinä tai joku muu joutuu sen kohteeksi.
Gaslightingin määritelmä
American psychological associationin (APA) mukaan gaslighting on psykologisen manipuloinnin tai emotionaalisen hyväksikäytön muoto, joka kestää pitkään ja saa yksilöt kyseenalaistamaan ajatuksensa, arvostelukykynsä ja todellisuuskäsityksensä. Sitä esiintyy yleisimmin hyväksikäyttösuhteissa, mikä johtaa väärään kertomukseen, joka saa yksilön tuntemaan itsensä hämmentyneeksi ja epävarmaksi henkisestä ja emotionaalisesta vakaudestaan.
Manipuloivat ihmiset, jotka kaasuttavat muita, tekevät niin saadakseen uhrinsa hallintaansa ja valtaa taloudellisesti, emotionaalisesti tai fyysisesti. Näillä henkilöillä saattaa olla mielenterveyden häiriöitä, kuten lapsuuden trauma tai narsistinen persoonallisuushäiriö.
Vaikka kaasuvalostelu on yleisempää romanttisissa tai intiimeissä suhteissa, sitä voi esiintyä myös työsuhteissa tai perheenjäsenten kanssa.
Kaasuvalostelun tausta
Termi "gaslighting" tulee vuonna 1938 esitetyn, viktoriaaniseen aikaan sijoittuvan näytelmän nimestä "Angel Street", jossa aviomies manipuloi vaimoaan vakuuttaakseen tämän olevan henkisesti epävakaa.
Manipuloiva aviomies tekee tämän muuttamalla hienovaraisesti vaimon ympäristöä, muun muassa himmentämällä kaasulampun liekkiä tasaisesti. Mies myös pahoinpitelee ja kontrolloi vaimoaan ja erottaa tämän ystävistä ja perheestä.
Vaimo alkaa kyseenalaistaa ajatuksiaan, tunteitaan, muistojaan ja käsityksiään. Hän tuntee itsensä yliherkäksi, hallitsemattomaksi ja neuroottiseksi, jotka ovat kaasuvalojen yleisiä tavoitteita.
Elokuva kuvaa tarkasti manipuloivien henkilöiden käyttämiä myrkyllisiä ja kontrolloivia toimia.
Näin ollen neuvonantajat ja psykologit ovat leimanneet tämän käyttäytymisen käyttämällä termiä gaslighting, jolla viitataan psykologiseen manipulointitaktiikkaan. Termiä käytettiin myöhemmin myös Alfred Hitchcockin elokuvassa "Gaslight".
Miksi ihmiset käyttävät kaasuvaloa?
Gaslightingin tavoitteena ei ole vain manipulointi vaan myös uhrin hallinnan ja vallan käyttäminen uhria kohtaan käyttäen hyväksi uhrin harhaanjohtavaa apua. Tämän käyttäytymisen juuret ovat persoonallisuushäiriöissä ja psykopatiassa, kuten borderline-, antisosiaalisessa ja narsistisessa persoonallisuudessa.
Gaslighting alkaa usein hyvin alkavissa ihmissuhteissa. Hyväksikäyttökumppani saattaa heidän ensitapaamisessaan kehua uhria, myös sitä, kuinka paljon hän rakastaa uhria, esimerkiksi toteamalla, että he ovat sielunkumppaneita tai kaksoisliekkejä, ja hänen myönteisiä ominaisuuksiaan ja uskoutua hänelle välittömästi. Tämä taktiikka tunnetaan nimellä hoovering. Ennen kuin läheisyyttä on syntynyt, tällainen paljastaminen luo nopeasti luottamusta, ja tämä taktiikka tunnetaan nimellä love bombing.
Mitä nopeammin henkilö ihastuu, sitä nopeammin alkaa manipuloinnin ja kaasuvalojen seuraava vaihe.
Hyväksikäyttävän kumppanin tärkeä tavoite on pitää henkilö koukussa. Jos uhri kyseenalaistaa tai on eri mieltä hyväksikäyttäjänsä kanssa, hyväksikäyttäjä saattaa yrittää saada itsensä näyttämään siltä, että hänen kohteensa on heidän uhrinsa.
Gaslighderit eivät välttämättä aina toimi pahansuovasti tai eivät välttämättä ymmärrä, että he kaasuttavat toista henkilöä. He syyllistyvät usein tällaiseen käyttäytymiseen kasvatuksensa tai erilaisten uskomustensa vuoksi.
Gaslightingin väärinkäyttö yhteiskunnassa ja työssä
Yksilöiden on tunnistettava kaasuvalottelun hyväksikäytön oireet romanttisissa suhteissa, hyväksikäyttävän kumppanin kanssa sekä työpaikalla tai yhteiskunnassa. Syytösten siirtelyä ihmissuhteissa tai muuta gaslightingia voi esiintyä myös työtovereiden, esimiesten ja työntekijöiden välillä.
Tyypillisesti hyväksikäyttäjä toimii tavalla, joka saa uhrin kyseenalaistamaan oman näkökulmansa tilanteeseen ja heikentää hänen henkilökohtaisia uskomuksiaan, arvojaan ja itsetuntoaan.
Henkilö saattaa käyttää kaasuvalostusta välttääkseen virheiden myöntämistä työssä tai ottaakseen epäoikeudenmukaisesti kunnian hyvin tehdyistä tehtävistä.
Toisenlaista työpaikalla tapahtuvaa kaasuvalostelua kutsutaan "ilmiantajan kaasuvalosteluksi". Tässä tilanteessa työntekijä, joka ilmoittaa myrkyllisestä ympäristöstä, väärinkäytöksistä tai seksuaalisesta häirinnästä työpaikalla, saa tuntea, että hän tulkitsee väärin, muistaa väärin tai ylireagoi.
Gaslighting voi kohdistua myös työpaikalla heikommassa asemassa oleviin tai syrjäytyneisiin ryhmiin. Kaasuvalojen aiheuttajat voivat esimerkiksi yrittää kieltää tai hylätä työtovereidensa identiteetin tai kokemukset. American Sociological Review -lehdessä julkaistuissa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa, joihin osallistui värillisiä naisia, todettiin, että heillä oli kielteisiä työpaikkakokemuksia, joihin kuului myös kaasuvalostelua.
Gaslightingin tyypit
Gaslightingia voi esiintyä erilaisissa ympäristöissä ja suhteissa. Esimerkiksi lasten ja vanhempien välisissä suhteissa lasten hyväksikäyttävät hoitajat, todennäköisimmin heidän vanhempansa, saattavat kaasuvalottaa lapsia tai käyttää heitä hyväksi. Perhe- ja ystäväkontekstin lisäksi kaasuvalostelua voi esiintyä myös muissa konteksteissa.
Lääketieteellinen ja rotuun perustuva kaasuvalotus
Toinen tyyppi on lääketieteellinen kaasuvalottelu, jossa lääketieteen ammattilainen hylkää yksilön huolen terveydestään hänen mielikuvituksensa tuotteena tai leimaa hänet luulosairaaksi.
Rotuun perustuvassa kaasuvalossa henkilö soveltaa kaasuvalotekniikoita kokonaiseen etniseen tai rotuun perustuvaan ryhmään halventaakseen tai häpäistäkseen sen. Henkilö tai instituutio saattaa leimata muutosaktivistien kampanjat irrationaalisiksi. Rotuun perustuvaa kaasuvalostelua esiintyy myös työpaikoilla, lähinnä silloin, kun työpaikka on valkoihoisten hallitsema.
Viime aikoina All Lives Matter -liike on ollut esimerkki rasistisesta kaasuvalostuksesta. Liike naamioi valkoisten elämien asettamisen etusijalle, ja aliarvioi mustien ihmisten vuosisatojen ajan jatkunutta epäinhimillistämistä ja raakalaismaista kohtelua.
Kaasuvalot politiikassa ja oikeusjärjestelmässä
Politiikan kaasuvalotusta tapahtuu, kun poliittiset tahot tai poliitikot käyttävät kaasuvalotusta manipulointitaktiikkana saadakseen tukea tietylle näkökannalle tai tiettyä näkemystä vastaan tai harhauttaakseen julkista keskustelua.
Gaslightingia voi esiintyä myös oikeusjärjestelmässä. Tuomarit, valamiehistöt tai poliisit voivat tietämättään osallistua sukupuoleen perustuvaan kaasuvalosteluun. Kun hyväksikäyttäjät saavat kerronnan hallinnan ja vallan, oikeusjärjestelmästä tulee kaasuvalojen keskeinen kohde.
He muuttavat kertomuksia ja tarinoita ja käyttävät stereotypioita, erityisesti mustista naisista aggressiivisina ja epärationaalisina, ja osallistuvat siten kansainvälisesti tai tahattomasti kaasuvalotaktiikkaan, jolloin he menettävät uskottavuutensa.
Gaslighting romanttisissa suhteissa
Gaslighting on erityinen emotionaalisen hyväksikäytön muoto, jota voi esiintyä romanttisissa suhteissa. Se on käyttäytymistä, jota toinen kumppani käyttää manipuloidakseen toista saamalla hänet epäilemään omia tunteitaan ja käsityksiään.
Gaslighting-kumppani saattaa kieltää uhrin tunteiden oikeellisuuden, saada hänet kyseenalaistamaan muistonsa tai kääntää hänen kokemuksensa niin, että uhrin on puolustettava itseään.
Gaslighting ei ainoastaan vahingoita luottamusta parisuhteessa, vaan se voi myös johtaa huonoon itsetuntoon ja kyvyttömyyteen tunnistaa, onko kyseessä hyväksikäyttösuhde vai ei.
Gaslightingia esiintyy, kun rakkautta käytetään aseena kontrollointiin ja manipulointiin sen sijaan, että se olisi rehellisen vuoropuhelun ja kunnioituksen lähde.
On tärkeää, että kaasuvalostelu tunnistetaan ja siihen puututaan varhaisessa vaiheessa, sillä sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia yksilöihin ja aiheuttaa syvää psykologista ahdistusta.
Miten kaasuvalostelu toimii?
Gaslighting on tekniikka, joka heikentää yksilön käsitystä todellisuudesta. Gaslighting-käyttäytymiseen liittyy valehtelua ja vääristelyä, joka saa yksilön epäilemään itseään, tapahtumia, käsityksiä ja muistoja.
Gaslightingia harjoittavat henkilöt ovat usein patologisia valehtelijoita, joilla on narsistisia taipumuksia. He voivat valehdella räikeästi ja muuttaa tarinoita, vaikka heille esitetään todisteita, mikä saa ihmiset epäilemään omia käsityksiään ja tunteitaan.
Gaslighterit myös häpäisevät yksilöitä levittämällä huhuja ja juoruamalla toisista. He saattavat kertoa muille, että henkilö vaikuttaa emotionaalisesti epävakaalta ja hullulta ja että he ovat huolissaan henkilöstä.
Tämä taktiikka voi osoittautua tehokkaaksi, koska yksilöt tuntevat myötätuntoa pahoinpitelijää kohtaan kuulematta koko tarinaa, jolloin tietty tarina uhrista jatkuu ja leviää.
Henkilö, jolla on gaslighting-käyttäytymistä, voi myös kertoa uhrilleen, että muut ajattelevat hänestä samalla tavalla, vaikka heidän sanomisissaan ei ole mitään perää, mikä saa yksilön kyseenalaistamaan käsityksensä ja todellisuutensa entisestään.
Kaasuvalokäyttäytymistä harjoittavat henkilöt vaihtavat usein puheenaihetta, kun heitä haukutaan, tai kysyvät yksilöltä toisen kysymyksen sen sijaan, että vastaisivat heille osoitettuun kysymykseen. Tämä käytös häiritsee yksilön ajatuksenjuoksua ja johtaa siihen, että yksilö kyseenalaistaa itsensä aiheen esille ottamisesta. Yksilöt saattavat myös ajatella, että heillä on huono muisti.
Gaslighterit usein vähättelevät yksilön tunteita saadakseen valtaa yksilöihin. He saattavat sanoa yksilölle, että hänen pitäisi rauhoittua tai että hän on liian herkkä tai ylireagoi. Nämä lausunnot vähättelevät yksilön tunteita ja saavat hänet kyseenalaistamaan, miten hän ilmaisee tunteitaan.
Syytösten siirtäminen ja vääryyksien kieltäminen ovat muita yleisiä kaasuvalotekniikoita. He usein vähättelevät sanojaan tai loukkaavaa käyttäytymistään leimaamalla ne vitseiksi tai saamalla uhrit tuntemaan, että he ovat liian herkkiä. Henkilö voi myös kieltää tietyt tapahtumat tai käyttäytymisen, jolloin uhri kyseenalaistaa muistinsa tai tuntee itsensä hämmentyneeksi.
Yleiset kaasuvalotuskäyttäytymiset
Gaslighderit voivat käyttää erilaisia tekniikoita saavuttaakseen tavoitteensa ja kaasuttaakseen toisia. Joitakin tekniikoita, joita henkilö saattaa käyttää, ovat unohtaminen ja kieltäminen, estäminen ja harhauttaminen, vastakkainasettelu, hämärtäminen, salaaminen ja vähättely.
Unohtamiseen ja kieltämiseen kuuluu todellisuudessa tapahtuneiden tapahtumien unohtamisen teeskentely. Manipuloija tai hyväksikäyttäjä saattaa lykätä tai kieltää uhrille annettuja tärkeitä lupauksia. Gaslighter tekee näin säännöllisesti ja saattaa luoda keinotekoisia esteitä, jotta hän voi viivytellä tai kieltää.
Estäminen ja harhauttaminen on tekniikka, jossa gaslighter harhauttaa keskustelun pois käsillä olevasta aiheesta hallitakseen keskustelua ja kyseenalaistaakseen uhrin ajatukset.
Vastakkainasettelu on sitä, kun hyväksikäyttökumppani kyseenalaistaa uhrin muistin siitä huolimatta, että hän tietää uhrin muistavan oikein. Hämmentäminen on asian tarkoituksellista ylikomplisoimista tai hämärtämistä uhrin hämmentämiseksi.
Salailu ja vähättely tarkoittavat sitä, että hyväksikäyttökumppani teeskentelee, ettei hän ymmärrä uhrin ajatuksia, tunteita ja tuntemuksia, tai saa uhrin uskomaan, että ne ovat merkityksettömiä. Hyväksikäyttävä kumppani saa yksilön tuntemaan, että hän tekee tilanteesta suuren numeron, mikä saa hänet kyseenalaistamaan tunteensa.
Gaslightingin merkit
Kaasuvalojen kohteeksi joutuminen voi johtaa mielisairauksiin ja muihin mielenterveysongelmiin, kuten ahdistuneisuuteen, masennukseen, riippuvuuteen ja itsemurha-ajatuksiin. Siksi yksilöiden on tunnistettava, milloin he ovat joutuneet kaasuvalojen kohteeksi, erityisesti väkivaltaisen kumppanin tai perheenjäsenen toimesta.
Joitakin yleisiä kaasuvalostelun merkkejä ovat epäilykset, arvostelukyvyn ja käsitysten kyseenalaistaminen, pelko puhua tai ilmaista tunteita, haavoittuvaisuuden ja epävarmuuden tunne, uhatuksi, hämmentyneeksi, yksinäiseksi ja voimattomaksi kokeminen sekä tekojen anteeksipyytelyyn kuluva aika.
Gaslightingia kokevat henkilöt ovat jatkuvasti pettyneitä itseensä, tuntevat itsensä riittämättömiksi ja kyvyttömiksi tekemään päätöksiä, koska he eivät luota itseensä ja kyseenalaistavat jatkuvasti mielenterveyttään.
He saattavat keksiä tekosyitä kumppaninsa käytökselle ystäviensä ja perheensä edessä kumppaninsa käytöksen vuoksi, ja yksilöillä on taipumus salata tietoa läheisiltään.
Gaslighting ja mielenterveys
Yksilöille, joille jatkuvasti kerrotaan, että he ovat sekaisin, väärässä tai mielenvikaisia, saattaa aiheutua kielteisiä seurauksia heidän mielenterveyteensä. Gaslightingin uhrit kyseenalaistavat oman todellisuutensa ja uskomuksensa ja tuntevat itsensä usein eristetyiksi ja voimattomiksi.
Gaslighting-oireita voivat olla muun muassa itseepäily, heikko itsetunto, sekavuus ja vaikeudet toimia sosiaalisissa tilanteissa, koulussa tai työssä.
Näin ollen kaasuvalotusta kokeneilla henkilöillä on suurempi riski masennukseen, ahdistuneisuuteen ja itsemurha-ajatuksiin.
Nuoret aikuiset, jotka ovat kokeneet näitä mielenterveysongelmia ennen hyväksikäyttöä, ovat alttiimpia kaasuvalostelulle, mikä pahentaa heidän mielenterveysongelmiaan entisestään.
Henkilöt, jotka jättävät hyväksikäyttösuhteen koettuaan kaasuvalostusta, voivat kärsiä traumaperäisestä stressihäiriöstä (PTSD) ja heillä voi olla vaikeuksia luottaa muihin ja itseensä. Siksi heillä saattaa olla vaikeuksia luoda yhteyksiä ja sitoutua läheisriippuvuussuhteisiin.
Koska kaasuvalehtelijat eivät myönnä vääryyksiään, uhrien on vaikeampi päästä kokemuksesta eteenpäin, mikä altistaa heidät mielenterveyden haasteille.
Kaasuvalolla voi olla pitkäaikaisia seurauksia uhrin mielenterveyteen, ja se voi johtaa peruuttamattomiin psykologisiin seurauksiin.
Manipulaation ja kaasuvalostelun ero
Vaikka manipuloinnilla ja kaasuvalostelulla saattaa olla yhtäläisyyksiä, sillä manipulointi on keskeinen osa kaasuvalostelua, siinä on myös selviä eroja. Manipulointi on yleinen taktiikka, jota lähes kaikki voivat käyttää, kun taas kaasuvalojen kohteena olevat henkilöt ovat suhteellisen harvinaisia.
Lapset voivat yrittää manipuloida vanhempiaan jo nuorena; markkinoijat pyrkivät manipuloimaan kuluttajia. Sitä vastoin kaasuvalostukseen liittyy manipuloinnin ja hyväksikäyttökäyttäytymisen malli, jonka tarkoituksena ei ole vain vaikuttaa uhriin ja käyttää valtaa ja kontrollia häneen.
Vastaus kaasuvalosteluun
Jos joku tuntee kokevansa gaslightingin hyväksikäyttöä missä tahansa muodossa tai suhteessa, hänen on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin suojellakseen itseään tältä emotionaalisesti hyväksikäyttävältä käytökseltä. Henkilöiden on ensin ymmärrettävä, mitä on tapahtumassa, ja tunnistettava ongelma.
Yksilöt voivat välttää kaasuvalostelua pitämällä etäisyyttä kaasuvalostajaan, vetäytymällä kaasuvalostelun herättämistä voimakkaista tunteista ja käyttämällä rentoutumistekniikoita, kuten meditaatiota tai syvähengitysharjoituksia.
Yksilöiden on myös asetettava rajoja ja saatava toinen henkilö ymmärtämään, että hänen käyttäytymistään ei voida hyväksyä, jotta he välttyisivät jatkuvalta itsetuhoisuudelta. Joskus tehokkain tapa käsitellä kaasuvalostelua on lopettaa suhde. Ulkopuolisen näkökulman hankkiminen perheenjäseneltä tai luotettavalta henkilöltä voi auttaa uhreja tekemään oikean päätöksen.
Myös tilanteesta puhuminen mielenterveysalan ammattilaisen kanssa selviytymisstrategioiden kehittämiseksi ja perspektiivin saamiseksi voi olla hyödyllistä. Tietoisuuden lisääminen kaasuvalostelun hyväksikäytöstä ja siitä, mitä siihen liittyy, voi myös auttaa yksilöitä välttämään epäterveellisiä suhteita.
Yhteydenotto kansalliseen perheväkivallan vihjelinjaan tai kansalliseen seksuaalisen väkivallan vihjelinjaan voi myös auttaa henkistä hyväksikäyttöä, perheväkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa ja gaslightingia kokevia henkilöitä.
Viitteet
Mitä on gaslighting? Esimerkkejä ja miten niihin voi reagoida - Medical News Today
Gaslighting | Psychology Today
Kaasuvalostelun piilossa olevat uhrit - BBC Future
Vastuuvapauslauseke
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydentilastasi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.
