Burnout

Ymmärtää burnoutia, kattava opas sen syistä, oireista, ennaltaehkäisystä, hallinnasta ja toipumismenetelmistä. Välttämätöntä luettavaa tasapainoiseen elämään.

Mitä burnout on?

Burnout on liiallista ja pitkäkestoista henkistä, fyysistä ja emotionaalista stressiä. Se voi olla syynä siihen, että tuntee itsensä ylikuormitetuksi, motivoitumattomaksi, uupuneeksi, jatkuvasti uupuneeksi ja kyvyttömäksi pysymään mukana elämän jatkuvissa vaatimuksissa. Se voi jopa laukaista muita mielenterveysongelmia ja fyysisiä terveysongelmia.

Burnout estää ihmistä tuntemasta itseään tuottavaksi, onnelliseksi ja tyydytetyksi, ja se voi vaikuttaa hänen koti-, työ- ja sosiaaliseen elämäänsä.

Pitkäaikainen burnout voi heikentää immuunijärjestelmää, jolloin ihminen on alttiimpi sairastumaan sairauksiin, kuten flunssaan tai flunssaan.

Työuupumuksen torjumista tukevien käytäntöjen käyttöönotto on elintärkeää, jotta voidaan ehkäistä fyysisten ja psyykkisten terveysoireiden lisääntymistä ja kroonista loppuunpalamista.

Burnoutin kolme tyyppiä

Psykologit ovat todenneet, että burnoutia on kolmea eri tyyppiä. Sen tunnistaminen, mistä burnoutin muodosta kärsii, voi auttaa määrittämään hyödyllisimmän toimintatavan sen hoidossa.

Ylikuormituspurnaus

Ylikuormituspalovammasta on kyse silloin, kun ihmiset jatkavat työskentelyä uupumukseen asti. Tämäntyyppisestä burnoutista kärsivä henkilö vakuuttaa itselleen jahtaavansa menestystä ja uskovansa, että työskentelemällä yhä kovemmin ja kovemmin se onnistuu. Tämä tapahtuu heidän terveytensä kustannuksella ja vaikuttaa heidän henkilökohtaiseen elämäänsä.

Alimitoitettu burnout

Under-challenged burnout syntyy, kun ihmiset eivät tunne itseään arvostetuiksi tai hyödyllisiksi. He ovat yleensä kyllästyneitä, kokevat, että heiltä puuttuu mahdollisuuksia, eikä heillä ole intohimoa tai nautintoa sitä kohtaan, mihin he osallistuvat. He selviytyvät siitä usein irrottautumalla ja välttelemällä velvollisuuksia, etääntymällä työstä tai perheestä ja lisäämällä kyynisyyttä.

Laiminlyönti Burnout

Neglect burnout johtuu siitä, että tuntee itsensä avuttomaksi ja kyvyttömäksi hoitamaan velvollisuuksiaan. Neglect burnout muistuttaa imposter-syndroomaa, joka saa ihmiset epäilemään taitojaan, kykyjään ja saavutuksiaan ja pelkäävät, että heidän kyvyttömyytensä paljastuu. Selviytymiskeinoja voivat olla passiivisuus ja motivaation puute.

Uupumuksen syyt

Vaikka työuupumus johtuu ensisijaisesti työhön liittyvästä stressistä, myös muut tekijät voivat vaikuttaa todennäköisyyteen kokea työuupumus. Tällaisia tekijöitä ovat mm:

• Henkilökohtaiset velvollisuudet

• Elämäntapa

• Persoonallisuus

• Ajattelutapa

Ihmisillä, jotka ovat hoitotehtävissä, olipa kyse sitten perheenjäsenestä, lapsista tai työpaikasta, on suurempi riski kokea burnout Human Giver Syndrome -oireyhtymästä johtuva burnout. Lisäksi fyysisestä ja emotionaalisesta terveydestä huolehtiminen vapaa-aikana voi vaikuttaa siihen, miten ihminen selviytyy työ- ja yksityiselämän stressitekijöistä.

Työuupumus

Maailman terveysjärjestön mukaan työuupumukselle "....on ominaista kolme ulottuvuutta: energian ehtymisen tai uupumuksen tunne, lisääntynyt henkinen etäisyys työhön tai työhön liittyvät negatiivisuuden tai kyynisyyden tunteet sekä ammatillisen tehokkuuden väheneminen". Erilaiset tilanteet voivat aiheuttaa kroonista työstressiä tai työuupumusta.

Esimerkkejä työuupumuksesta ovat esimerkiksi työskentely kaoottisessa, organisoimattomassa ja korkean paineen ympäristössä, työn odotusten epäselvyys, liian vaativat työtehtävät, joissa on liikaa tehtäviä, tunne siitä, että työn hallinta on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan, tunnustuksen tai kiitoksen puute tai työn tekeminen, joka on toistuvaa ja tylsää.

Elämäntapa Burnoutin syyt

Elämäntapavalinnat voivat vaikuttaa kykyyn käsitellä jokapäiväistä stressiä ja työn stressitekijöitä. Tottumukset, kuten liiallinen työskentely ilman aikaa lepoon, rentoutumiseen ja seurusteluun, läheisten ja tukevien ihmissuhteiden puuttuminen tai niiden asettaminen etusijalle, huonot nukkumistottumukset ja itsestä huolehtimisen laiminlyönti, voivat kaikki vaikuttaa työuupumukseen.

Inhimillisen antajan oireyhtymä

Emily ja Amelia Nagoskin kirjassa "Burnout" he määrittelevät "Human Giver Syndrome" -nimisen oireyhtymän, joka vaikuttaa naisiin naisten kokemien mikrostressitekijöiden vuoksi.

Se perustuu yhteiskunnalliseen oletukseen, jonka mukaan naisten pitäisi antaa kaikki aikansa, energiansa ja voimavaransa muiden auttamiseen ja hoitamiseen. Epätasa-arvoa esiintyy lastenhoidossa, perheenjäsenten hoitamisessa ja kodinhoidossa.

Oletus, että on itsekästä, että nainen käyttää voimavaransa ja aikansa itseensä, luo naisiin paineita, mikä johtaa siihen, että monet naiset kärsivät hiljaisuudessa loppuun palamisesta.

Uupumusta edistävät persoonallisuuden piirteet

Tietyt persoonallisuuden piirteet tai ajattelutavat voivat edistää burnoutia. Näitä ovat mm:

• perfektionisti, joka uskoo, ettei mikään, mitä hän tekee, ole tarpeeksi hyvää.

• Pessimistinen suhtautuminen itseensä tai maailmaan.

• Tarve tuntea olevansa hallinnassa

• Kyvyttömyys delegoida ja antaa tehtäviä muille.

• A-tyypin persoonallisuus, joka on suoritushaluinen.

Uupumuksen fyysiset ja psyykkiset oireet

Amerikkalainen psykologi Herbert Freudenberger määrittelee burnoutin seuraavasti: "Uupuminen liiallisen energia-, voima- tai resurssivaatimuksen vuoksi".

Uupumuksen oireisiin voi kuulua sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita. Krooninen stressi ja burnout voivat vahingoittaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja vaikuttaa työhön, jokapäiväisiin tehtäviin, terveydentilaan ja yleiseen hyvinvointiin.

Vaikka työuupumus voi olla asteittainen prosessi, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää työuupumuksen oireet, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä oireiden lievittämiseksi, jotta ne eivät etene kroonisemmiksi fyysisiksi työuupumusoireiksi tai sairauksiksi.

Uupumus

Jatkuva uupumuksen tunne, emotionaalisesti ja henkisesti, on suuri merkki työuupumuksesta. Jotkut ihmiset saattavat jopa kokea pelon tunnetta, tuntea olonsa alakuloiseksi tai vaikka he nukkuisivat kuinka paljon, he tuntevat itsensä silti uupuneiksi. Tämä voi vaikuttaa työhön ja päivittäiseen toimintakykyyn, ja se voi ilmetä fyysisinä kipuina ja ruoansulatuskanavan suolisto-ongelmina.

Sosiaalinen vieraantuminen

Kyynisyys ja sosiaalinen eristäytyminen ystävistä ja perheestä sekä turtumisen tunne päivittäisten toimintojen suhteen ovat merkkejä burnoutista. Tämä voi johtaa turhautumisen kätkemiseen ystäviä, työtä, työtovereita tai perhettä kohtaan.

Huono mielenterveys

Ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat merkittäviä merkkejä burnoutista. Epäonnistumisen ja itseepäilyn tunne, avuttomuuden, tappion tai ansan tunne, yksinäisyyden ja irrallisuuden tunne, motivaation puute sekä vähentynyt tyytyväisyyden ja saavutusten tunne voivat kaikki viitata burnoutiin.

Alentunut suorituskyky

Kyvyttömyys suoriutua päivittäisistä tehtävistä vaikeuttaa luovuutta, keskittymistä ja vastuiden hoitamista. Tästä tulee syklinen ongelma, joka johtaa stressin lisääntymiseen ja työuupumukseen. Jos henkilö tuntee itsensä liian usein väsyneeksi, se voi olla merkki työuupumuksesta.

Usein toistuvat sairaudet

Uupumuksella, ruokahaluttomuudella, unenpuutteella ja uupumuksella voi olla fyysisiä vaikutuksia, kuten heikentynyt immuunijärjestelmä. Tämän sivuvaikutuksena on alttius sairastua useammin.

Burnout aiheuttaa elimistössä myös stressiä, joka nostaa kortisolitasoja. Kortisoli laukaisee taistele tai pakene -reaktion, joka on hyvä silloin, kun kyseessä on todellinen uhka, mutta jatkuvasti koholla ollessaan se aiheuttaa kehossa tulehduksia. Krooninen tulehdus voi johtaa pahempiin, vaarallisempiin sairauksiin, aineenvaihduntatiloihin ja sairauksiin.

Unettomuus

Burnout voi aiheuttaa myös unettomuutta, jolloin ihminen saattaa tuntea itsensä uupuneeksi, mutta ei pysty nukkumaan. Unen puute vahingoittaa terveyttä ja mielialaa, ja kyvyttömyys nukkua väsyneenäkin voi olla turhauttavaa.

Burnoutin diagnoosi

Työuupumuksen diagnosointi ei ole suoraviivaista, sillä sille ei ole olemassa yhtä ainoaa testiä. On kuitenkin olemassa tiettyjä merkkejä ja oireita, jotka voivat auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tekemään diagnoosin.

Tyypillisesti terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät joko itsearviointikyselyä tai kliinistä haastattelua diagnosoidakseen burnoutin. Itsearviointikysely perustuu standardoituihin kysymyksiin, joilla arvioidaan burnout-oireiden esiintymistä ja vakavuutta.

Yksi laajalti tunnustettu työkalu on Maslach Burnout Inventory, joka koostuu kolmesta ala-asteikosta, joilla arvioidaan;

• emotionaalinen uupumus

• Depersonalisaatio

• Henkilökohtainen suorittaminen

Muita arviointiasteikkoja ovat Oldenburg Burnout Inventory ja Copenhagen Burnout Inventory. Näillä mittareilla arvioidaan burnout-oireiden vakavuutta ja saadaan arvokasta tietoa tilan laajuudesta.

Näiden standardoitujen välineiden lisäksi mielenterveysalan ammattilainen luottaa myös perusteelliseen lääkärintarkastukseen, johon kuuluu fyysinen ja psykologinen arviointi muiden mahdollisten diagnoosien tai uupumuksen fysiologisten syiden poissulkemiseksi.

Koska burnout liittyy tyypillisesti työympäristöön, lääkärit ottavat huomioon myös potilaan työhistorian, työn vaatimukset, työympäristön ja työhön liittyvät stressitekijät.

Työuupumuksen käsittely

Burnout-tietoisuus on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan auttaa käsittelemään ja hallitsemaan burnoutin oireita. Monia pieniä käytäntöjä voidaan toteuttaa, joskin ne vaativat tietoista toteuttamista. Seuraavassa on joitakin keinoja, joilla voi voittaa burnoutin tai ehkäistä burnoutia.

Viestintä

Jos ympäristö, olipa kyseessä sitten työ- tai kotiympäristö, aiheuttaa burnoutia, keskustelu jonkun sellaisen henkilön kanssa, joka voi tarjota tukea terveellisemmän ympäristön luomiseksi, jossa on paremmat rajat henkisen ja fyysisen terveyden suojelemiseksi, auttaa.

Jo sillä, että voi puhua burnoutista ja stressitekijöistä läheisen ystävän kanssa, voi olla syvällisiä vaikutuksia hermostoon ja lievittää stressiä.

Työkavereiden kanssa sitoutuminen, yhteydenpito johonkin yhteisöryhmään, ystävien kanssa hengailu ja positiivisten ihmisten kanssa vietetyn ajan priorisointi ovat muita tapoja sekä ehkäistä että toipua burnoutista.

Lisätukea

Jos työuupumus ilmenee psyykkisesti, kuten motivaation puutteena, ahdistuneisuutena, ylikuormittuneisuutena, aivosumuna tai masennuksena, on erittäin suositeltavaa hakea apua mielenterveyskuntoutujalta. Jos burnout ilmenee fyysisenä oireena, kuten sairautena tai kipuna, on tärkeää kääntyä pätevien terveydenhuollon ammattilaisten puoleen.

Nukkuminen

Unella on suuri vaikutus mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen. Unen puute vaikuttaa mielialaan, motivaatioon ja muistiin. On ratkaisevan tärkeää priorisoida riittävän unen saaminen.

Rentouttava toiminta

Rentouttavilla aktiviteeteilla on hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Jooga, meditaatio, tai chi, luovuus ja luonnossa viettäminen ovat kaikki myönteisiä stressin lievittämiseen liittyviä asioita, joiden avulla keho voi purkaa jännitystä.

On myös tärkeää tehdä aktiviteetteja, jotka tuovat iloa. Näin keho voi olla rentoutuneessa tilassa ja tuntea itsensä motivoituneemmaksi palatessaan päivittäisiin velvollisuuksiin.

Mindfulness

Meditaatio, mindfulness ja syvä hengitys voivat auttaa tunnistamaan tietyt tunteet ja työstämään ylikuormittuneisuuden ja uupumuksen tunteita. Hengitys on tehokas väline, joka voi auttaa ihmisiä selviytymään burnout-oireista ja vähentämään ylivoimaista stressiä.

Liikunta

Vähintään 30 minuuttia päivässä kohtuullisesta rasittavaan liikuntaan vaikuttaa myönteisesti henkiseen ja fyysiseen terveyteen, mikä torjuu burnout-oireita ja auttaa unen, keskittymisen ja motivaation kanssa.

Terveellinen ruokavalio

Ruokavalion muutokset voivat vaikuttaa myönteisesti energiatasoihin ja mielialaan. Näitä ovat muun muassa puhdistetun sokerin kulutuksen minimointi, omega-3-pitoisten elintarvikkeiden, kuten kalan, pähkinöiden ja siementen, lisääminen ja alkoholin käytön rajoittaminen.

Stressin lievittämiseen keskittyviä lisäravinteita ovat muun muassa magnesiumglysinaatti, ashwagandha ja leijonankarvia.

Burnout on monimutkainen asia, joka ilmenee monin eri tavoin ja jolla on vakavia ja pitkäaikaisia seurauksia.

Vaikka stressille altistumisen poistaminen on lähes mahdotonta, on tärkeää olla tietoinen yleisistä syistä, merkeistä, oireista ja strategioista sekä burnoutin ehkäisemiseksi että hallitsemiseksi.

Vastuuvapauslauseke

Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin, eikä sen ole tarkoitus korvata ammattitaitoista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. On aina suositeltavaa neuvotella pätevän terveydenhuollon tarjoajan kanssa ennen kuin teet mitään terveyteen liittyviä muutoksia tai jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita terveydentilastasi. Anahana ei ole vastuussa mistään virheistä, laiminlyönneistä tai seurauksista, joita saattaa aiheutua annettujen tietojen käytöstä.